Suomalainen purpuri

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomalainen purpuri
Sijainti Helsinki, Keski-Pohjanmaa, Pedersören kunta
"Pedersören kunta" ei ole ominaisuuden "Paikka" sallittujen arvojen luettelossa (Suomi, Uusimaa, Helsinki, Ahvenanmaan maakunta, Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, ...).
, Satakunta, Varsinais-Suomi
Asiasanat kansantanssi, hääseremoniat, esitykset

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Suomalaista purpuria osaavia on Suomessa muutamia satoja, joista aktiivisia tanssijoita noin sata. Aktiiviset tanssijat ovat kansantanssin harrastajia lähinnä Keski-Pohjanmaalla ja Helsingissä, muut esimerkiksi kotiseutuyhdistysten piirissä.

Perinteen harjoittaminen

Purpuri on länsisuomalainen häiden seremoniatanssi, josta eri paikkakunnilla on erilaisia muotoja.Kullakin paikkakunnalla harjoitetaan yleensä vain paikkakunnan omaa purpuria, ainoana poikkeuksena Helsingin Kansantanssin Ystävien Purpuriryhmä, jolla on ohjelmistossaan laaja valikoima eri paikkakuntien purpureita. Nykyään purpurit ovat esitystansseja, joissa esitellään vanhoja hääseremonioita. Pukuina käytetään maalaisväestön n. vuonna 1900 käyttämiä juhlapukuja. Ja tanssijoille on osoitettu erilaisia rooleja (hääpari, puhemies ja kaaso, hääparin vanhemmat, häävieraat arvojärjestyksessä jne.). Oma tärkeä osuutensa on pelimanneilla, joita on yhdestä jopa neljään. Purpurit ovat suosittuja ohjelmanumeroita esimerkiksi kotiseutujuhlilla ja vanhainkodeissa. Erityisen huomion ne saavat osakseen kansainvälisillä folklorefestivaaleilla, koska missään muussa maassa ei ole niihin verrattavaa kansantanssia.

Perinteen taustaa ja historiaa

Purpurin esikuvana on ollut säätyläisten 1800-luvun alkupuolella tanssimat ranskalaiset potpourrit, joissa tanssittiin peräkkäin useita erilaisia yksinkertaisia pikkutansseja. Yleensä kun säätyläisten tansseja omaksuttiin kansantansseiksi, ne lyhenivät ja yksinkertaistuivat. Suomalaisten purpureiden osalta kehitys oli päinvastainen: ne rikastuivat ja vaikeutuivat. Ja ennen kaikkea, viihdetansseista tuli arvokkaita, monimuotoisia seremoniatansseja.

Purpureita omaksuttiin ja kehitettiin kaikkialla Länsi-Suomessa Uudeltamaalta aina Länsi-Pohjaan saakka niin suomen- kuin ruotsinkielisillä paikkakunnilla. Poikkeuksen muodosti Etelä-Pohjanmaa, jossa häiden seremoniatansseina säilyivät polskat.

Purpurin huippuaikaa oli n. 1880 - 1910, mutta joillakin paikkakunnilla sitä tanssittiin aina 1930-luvulle saakka. Meidän päiviimme purpuri on säilynyt elävänä kansanperinteenä Keski-Pohjanmaalla, Kaustisella ja Pedersöressä.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Perinteen eteenpäin välittäminen on nykyisin sen harjoittajien varassa. Näillä on tukenaan Suomalaisen Kansantanssin Ystävien julkaisema kirja "Suomalainen Purpuri" (toinen painos 2017). Kotiseutuyhdistyksissä paikkakunnan oman purpurin löytäminen, rekonstruointi, harjoittaminen ja esittäminen herättävät yleensä huomattavan innostuksen.

Perinteen tulevaisuus

Keski-Pohjanmaalla ja Helsingin Kansantanssin Ystävissä purpurin asema on vankka. Innostus oman paikkakunnan purpureiden löytämiseen ja rekonstruoimiseen on kasvussa. Uusia rekostruointeja on tekeillä.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry, Helsingin Kansantanssin Ystävät ry, Kansantanssinuorten Liitto ry

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Suomalainen Purpuri, julkaisija Suomalaisen Kansantanssin Ystävät, 2017, toim. Kari Bergholm sekä tässä teoksessa mainitut lähteet ja kirjallisuus. Suomalaisen Kansantanssin Ystävien arkistossa olevat julkaisemattomat purpurit.