Suomalainen tango

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomalainen tango
Mukana kansallisessa luettelossa
Sijainti Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki
Asiasanat musiikki, tanssi, tapahtumat, kilpailut, lavatanssi, tango

Tangokuninkaalliset Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Kuva: Seinäjoen Tangomarkkinat.

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Tango on vahva osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä. Suomalaisilla on suorastaan intohimo tangoon. Suuri osa suomalaisista tuntee tangon maailman ja musiikin. Tangoja laulavat tanssi- ja iskelmämusiikin esittäjät tanssilavoilla ja konserteissa, tavalliset suomalaiset karaokessa. Tangoja kuunnellaan ja niistä ovat kiinnostuneet niin vanhat kuin nuoretkin. On monenlaisia tangolaulukilpailuja, tangosävellyskilpailuja ja tangotapahtumia, jotka keräävät runsain joukoin tangomusiikin ystäviä yhteen.

Tangoperinnettä ylläpitävät tänä päivänä myös tanssilavat, jotka houkuttelevat naisia ja miehiä tanssimaan. Suomalaisena ilmiönä paritanssi/lavatanssi saa voimaansa osaltaan tangosta ja sen tunnetuilta esiintyjiltä ja edustajilta. Suomalaisen tangon perinnettä ylläpitävät tuhannet suomalaiset, jotka karaoke-illoissa laulavat tangoja ja kokevat yhteisöllisyyttä.

Perinnettä harjoittavat ja siirtävät monet tahot.  Seinäjoen Tangomarkkinat Oy on järjestänyt vuodesta 1985 lähtien Seinäjoen Tangomarkkinat -festivaalin, johon vuosittain osallistuu noin 100 000 kävijää. Tangomarkkinoiden ohjelmaan sisältyy tangokonsertteja ja -kilpailuja.

Suomalaisen tangon Satumaa ry (jäljempänä Satumaa) on toiminut vuodesta 2001 lähtien ja järjestänyt vuodesta 2007 lähtien lasten ja nuorten tangolaulukilpailuja sekä vuodesta 2010 lähtien tangoseniori-laulukilpailun. Lisäksi Satumaa on järjestänyt nuorten tango-runokilpailuja sekä tangon sävellys- ja sanoituskilpailuja, joilla on haettu lapsille ja nuorille sopivia tangoja. Satumaa järjestää myös erilaisia tango-tapahtumia ja -konsertteja.

Monet yhdistykset kuten Maailmantango ry, Unto Mononen yhdistys ry, Oulunsalon Nuorisoseura ry/OulunsaloTango ja TangoSawo ry ja Kansainvälinen Lavatanssi Yhdistys - Finnish Tango & Dance International Association järjestävät erilaisia tangotapahtumia, -kursseja ja -kilpailuja toimialueellaan. Suomen Lavatanssi Yhdistys on lavatansseja järjestävien yhdistysten ja seurojen yhteistyöelin. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää lava- ja paritanssikulttuuria, jolle tango antaa merkittävän leimansa. Tango on suosittu tanssimuoto lukuisilla tanssilavoilla ja tanssipaikoissa eri puolilla Suomea. Lisäksi tanssikoulut järjestävät tangokursseja ympäri maan.

Katupojat ry järjestää vuosittain Tango-hölkän ja Satumaa-kävelyn, jonka yhteydessä on tangoaiheisia kysymyksiä. Voittaja saa vuosittain tango-tietäjä tittelin.

Useissa suomalaisissa vanhoissa elokuvissa ja erityisesti Aki Kaurismäen nykytuotannossa on tangolla usein tärkeä osa. Myös teattereiden ohjelmistossa on usein tangoaiheisia näytelmiä ja musikaaleja.

Romanien musiikkikulttuuriin kuuluu vahvasti tango.

Perinnettä harjoittavat yksityiset kansalaiset, jotka laulavat tangoa kotona tai karaokepaikoissa tai tanssivat tangoa erilaisissa tanssipaikoissa ja -tapahtumissa. Tango siirtyy sukupolvelta toiselle myös kodin perintönä.

Perinteen harjoittaminen

Suomessa tangosta syntyi omanlaisensa musiikin muoto. Tangomusiikki kuulostaa erilaiselta Pariisissa, Etelä-Amerikassa ja Suomessa. Suomalainen mielenlaatu ja kulttuurihistoria näkyvät suomalaisessa tangossa. Suomalainen tango on unenomaista satua. Se on toisaalta kaukokaipuuta tähtien taa tai aavan meren tuolle puolen, toisaalta sen voi löytäää jokainen omasta sydämestään. Suomalainen tango on sovitettu tasarytmiseksi populaarimusiikiksi, tavallisen suomalaisen tanssittavaksi. Sekin kuvaa suomalaista mielenlaatua. Esimerkiksi Toivo Kärjen tangot perustuvat osaksi slaavilaisen mustalaisromanssin sävelkulkuihin, suomalaisen kansanlaulun ikävään, latinaisamerikkalaiseen sensualismiin ja rytmiikaltaan keskieurooppalaisiin tangoihin. Suomalainen tango kulkee mollissa ilmaisten mielenmaisemaamme. Suomalaista tangoa on myös luonnehdittu rytmiikaltaan marssitangoksi, Toivo Kärjen mukaan "marscheeramiseksi".

Tangokadun tunnelmaa Seinäjoen Tangomarkkinoilla kesällä 2014. Kuva Krista Rintala, Seinäjoen kaupunki.

Tango kuuluu tanssi- ja iskelmämusiikin laulajien ohjelmistoon tärkeänä osana. Tangoja lauletaan tanssilavoilla ja konserteissa. Suosittujen tangolaulajien ketju Olavi Virrasta Henry Theeliin ja Eino Grönistä Reijo Taipaleeseen ja tämän hetken tangokuninkaallisiin on yhdistänyt suomalaiset tangokulttuuriin.

Suomalaista tangoa lauletaan ja tanssitaan konserteissa, tanssilavoilla, karaoketapahtumissa, kilpailuissa ja muissa tapahtumissa. Tangoa laulavat ammattilaiset ja tavalliset suomalaiset kansalaiset, miehet ja naiset, nuoret ja ikäihmiset. Esim. Seinäjoen Tangomarkkinat Oy järjestää Seinäjoen Tangomarkkinat -festivaalin, jonka ohjelmaan sisältyy tangokonsertteja ja -kilpailuja kuten Tangolaulukilpailu, lavatangon SM-kilpailu, Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu sekä Ilmatangon SM-kilpailu. 

Satumaa ry järjestää lasten ja nuorten tangolaulukilpailun, tangoseniori-laulukilpailun, nuorten tango-runokilpailun ja tangon sävellys- ja sanoituskilpailun, jolla haetaan lapsille ja nuorille sopivia tangoja. Satumaa järjestää myös erilaisia tangotapahtumia ja -konsertteja, esim. Satumaa-päivä, tangon ja hyvinvoinnin päivä ja Suvivirsi soi -tapahtuma, jonka tarkoituksena on liittää tango osaksi luterilaista lauluperinnettä.  

Myös monet muut yhdistykset ja seurat järjestävät erilaisia tangotapahtumia, -kursseja ja -kilpailuja.  

Perinne tulee näkyväksi ja siirtyy levyjen, televisio- ja radiotallenteiden, valokuvien sekä elokuvien välityksellä. Perinne siirtyy myös kodeissa. Monet nuoret kokevat tangon merkitykselliseksi identiteetilleen kodeissa saadun esimerkin kautta, tango on ollut heidän vanhempiensa lempimusiikkia.

Perinteen taustaa ja historiaa

Tangoa esitettiin pääkaupungissa ensimmäisen kerran helmikuussa 1913.

Syksyllä 1913 Venäjän keisarikuntaan kuuluneen Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupungin vähäveristä huvielämää alkoivat ravistella villit, Pariisista ja Berliinistä kantautuvat huhut uudesta ennen kokemattoman syntisestä tanssista: tangosta. Lokakuun aikana alkoi Helsingin Sanomiin ilmestytä mainoksia, joissa kerrottiin lähestyvästä tangomatineasta. Ennakkomainonta ja kiihdyttävät tarinat nostivat odotukset ja uteliaisuuden lähes kestämättömäksi. Kaikki edellytykset sensaation syntyyn olivat olemassa. Sateisesta säästä huolimatta 60 helsinkiläistä tangoelämyksen etsijää täytti Apollo-teatterin Etelä-Esplanadilla 2.11.1913.

Yhtenäistä kuvausta tanssitaiteilijoiden Toivo Niskasen ja Elsa Nyströmin esityksestä ei ole löytynyt. Myöhempien tapausten, piirrosten ja valokuvien perusteella voidaan olettaa, että kysymyksessä oli argentiinalaisen tangon salonkitangoksi tyylitelty versio, jota voisi kuvitella nykyisen kilpatanssitangon ja argentiinalaisen tangon yhdistelmäksi. Ei myöskään tiedetä, millaista tangomusiikkia tanssipari käytti. Se tiedetään, että matineasta tuli valtava menestys. Apollo-teatteri myytiin loppuun neljä kertaa ja matinean näki noin 2400 silloista helsinkiläistä.

Maila Talvion romaanista (1915) löytyy kuvaus romaanihahmosta Gila Acerola: "Hän nosti tummat silmäripsensä ja naulasi silmäteränsä tanssitoverin kasvoihin. Hän huumasi tällä katseellaan miehen. Sitten hän antautui hänen johdettavakseen. Sanomaton ikävä oli heidän katseessaan ja ojennetuissa käsivarsissaan, sävelkin itki ja nyyhki."

Tango tuli Suomeen reilu 100 vuotta sitten 1910-luvulla, aikana jolloin itsenäistymisaate Venäjän sortotoimien johdosta oli vahvistumassa ja ensimmäinen maailmansota loi jo varjojaan. Ensin tango valtasi etelän kaupungit: Helsingin, Turun ja Viipurin ja sitten koko Suomen. 1930-luvulle saakka valtaosa tangomusiikista oli käännöskappaleita pääasiassa Saksasta ja laulujen teemat olivat eksoottisia. 1930-luvun loppua kohden alettiin säveltää omaa tuotantoa, kuten Valkoinen sisar, Ruhtinaan viulu ja Lumihiutaleita. Suomi-tango alkoi hahmottua. Toisen maailmansodan myötä melankolia lisääntyi ja tangoon tulivat menetyksen, surun ja kaipuun tematiikka.

Olavi Virta, yksi Suomen eniten levyttäneistä artisteista, joka levytti yli sata tangoa. Kuva: Seinäjoen Tangomarkkinat.

Sodan aikana tangon merkitys suomalaisten elämänuskon ja toivon antajana kasvoi. Tango vapautti energiaa, se antoi uskoa ja iloa. Sota-aikana tango koki toisen läpimurtonsa. Tunnetut laulajat, kuten Olavi Virta, Georg Malmsten ja Henry Theel valloittivat suomalaisten sydämet. Toivo Kärki sävelsi useita ikivihreitä tangoja, jotka edelleen saavat aikaan tunneryöppyjä. "Liljan kukka" sota-ajalta kuuluu suomalaisten tangojen aateliin ja sillä oli uudessa kotimaisessa tangokulttuurissa suuri vertauskuvallinen merkitys, kuten Kärjen muilla tangoilla On elon retki näin, Siks oon mä suruinen ja Tule hiljaa. Ne olivat kaikki Kerttu Mustosen sanoittamia. Laulajien rinnalla suomalaiset näyttelijät Tauno Palon johdolla ylläpitivät taistelumoraalia ja uskoa maamme tulevaisuuteen.

Sotavuosina 1939-1945 Suomessa vallitsi tanssikielto. Tanssikielto poistettiin rikoslaista 1948. Sen jälkeen sallittiin iltamat, joiden jälkeen sai tanssia 1,5 tuntia. Suomalainen paritanssi ja tangomusiikki valtasivat tanssipaikat ja loivat pohjan tämän päivän tangokulttuurille. Oikea hetki tangolle Suomessa oli 1960-luku, jolloin maan valtasi ennennäkemätön tangohuuma. Unto Monosen Satumaa-tangosta tuli hitti Reijo Taipaleen levyttämänä vuonna 1962 ja romanilaulajien esiinmarssi alkoi Taisto Tammen ja Markus Allanin johdolla.

1950-ja 1960-luvuilla tango suorastaan tulvahti maakuntiin ja aivan erikoisesti Etelä-Pohjanmaalle. Tango kaatoi yhteiskunnallisia raja-aitoja, se yhdisti nuoria ja vanhoja, sen kieli yhdisti ja eheytti.

1960–1970 -lukujen taitteen ajan henki näyttäytyi myös tangossa. Kappaleiden teemat alkoivat käsitellä muutakin kuin rakkautta ja näkökulma laajeni kaipauksesta ja menettämisestä jonkin verran yhteiskunnalliseen suuntaan. Ajan loistavana esimerkkinä on Chydeniuksen Nuoruustango. 1980-luvulla Topi Sorsakoski ja Agents yhdistivät levyillään tangoa ja beat-musiikkia ja toivat perinteisen tanssimusiikin uusien sukupolvien kuultavaksi. 1990-luvun yksi tangon merkkipaalu oli Jari Sillanpään kruunaaminen tangokuninkaaksi 1995. Jukka Kuoppamäen säveltämä ja Jari Sillanpään laulama piilotango Satulinna on koskettanut ainutlaatuisella tavalla suomalaista tanssiyleisöä.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Tangonuoret vuodelta 2015 Tytti Pihlajamäki ja Joonas Ahola. Kuva Marja Pihlajamäki.

Perinnettä ylläpitävät ja välittävät eteenpäin monet toimijat: Seinäjoen Tangomarkkinat Oy, perinneyhdistykset kuten Suomalaisen tangon Satumaa ry ja Unto Mononen -yhdistys ry sekä muut yhdistykset ja seurat maan eri puolilla. Kaikkien tavoitteena on ylläpitää ja edistää suomalaisen tangon perinnettä ja asemaa maamme kulttuurissa. Seinäjoen Tangomarkkinat on merkittävin suomalaisen tangon puolestapuhuja ja kulttuurin ylläpitäjä, jolla on myös kansainvälisiä yhteyksiä. Tapahtuma on vakiinnuttanut tangokulttuurin aseman ja tuottanut upeita solisteja ja tangoja, joiden myötä tangoperinne siirtyy eteenpäin. Suomalaisen tangon Satumaa ry:n tehtävänä on edistää tangon arvostusta ja asemaa suomalaisessa kulttuurissa, tangon merkitystä osana suomalaista kulttuuria, kulttuurivientiä ja kansainvälistä vuorovaikutusta sekä suomalaisen tangon ja kansainvälisen tangon yhteistyötä.

Seinäjoen Tangomarkkinoilla on jo 30 vuoden historia. Siitä on tullut yksi Suomen suurimmista yleisötapahtumista, joka on vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen viihdemusiikkiin. Tangolaulukilpailun myötä on menestykseen noussut useita uusia tähtiartisteja. Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu tuottaa vuosittain suuren määrän uusia tangosävellyksiä. Seinäjoen Tangomarkkinoiden myötä perinteinen suomalainen tangokulttuuri on saanut paljon huomiota ja suuren suosion. Myös tutkijoiden kiinnostus tangoa kohtaan on herännyt ja suomalaista tangoa on analysoitu monien eri tieteiden näkökulmasta. Seinäjoen Tangomarkkinat on tavoittanut suuren yleisön ja tapahtuma kerää vuosittain yli 100 000 kävijää. Televisioinnin välityksellä tapahtuma ja tango välittyvät lukuisiin koteihin. Ulkomaiset mediat ovat myös tehneet Seinäjoen Tangomarkkinoista ja suomalaisesta tangosta useita artikkeleita, raportteja ja dokumentteja.

Tangojuniorit vuodelta 2015 Iina Virtanen ja Markus Kinnunen. Kuva Harri Pekkarinen.

Myös lapset ja nuoret ovat mukana tangoperinteen vahvistamisessa. Suomalaisen tangon Satumaa ry:n järjestämään tangojuniori-laulukilpailuun on kymmenen vuoden aikana osallistunut satoja lapsia ja nuoria. Kilpailun esikarsintoja järjestetään eri puolilla maata Enontekiöltä Helsinkiin ja finaali Seinäjoella. Tangojuniori-laulukilpailu toimii myös ponnahduslautana muihin laulukilpailuihin. Tangokuningattaret Erika Vikman (2016) ja Aino Niemi (2017) ovat myös tangojuniori-laulukilpailun voittajia.

Karaokeinnostuksen ansiosta Satumaa-yhdistys käynnisti vuonna 2008 tangoseniori-laulukilpailun, johon vuosien aikana on osallistunut yli tuhat laulajaa. Satumaa on järjestänyt jo kolme kertaa runokilpailun 13–19 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Käyttövoimansa runokilpailu saa tangosta ja tangosanoituksista. Tangorunous on maailmanlaajuinen ilmiö. Samoin kolmannen kerran järjestetään tangon sanoitus-ja sävellyskilpailu, jolla haetaan erityisesti lapsille ja nuorille soveltuvia tangoja.

Tango on kaatanut myös kansainvälisiä raja-aitoja. Argentiinalainen ja suomalainen tango ovat löytäneet toisensa. 1990-luvulla aloitettiin yhteistyö Argentiinan kanssa. Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen Tangomarkkinat ovat harjoittaneet yhteistyötä Buenos Airesin kanssa. Vuonna 2000 Buenos Aires ja Seinäjoki julistautuivat yhteisesti maailman johtaviksi tangokaupungeiksi. Yhteistyösopimuksessa nämä kaupungit sitoutuivat edistämään tangoyhteistyötä ja tangokulttuuria omissa kaupungeissaan. Kun argentiinalaisen tangon merkittävin tapahtuma Cumbre Mundial del Tango vuonna 2011 järjestettiin Seinäjoella, se osoitti, että argentiinalaisen tangon maailma oli hyväksynyt suomalaisen tangon rinnalleen tasavertaiseksi kulttuurimuodoksi.

Suomalaisen tangon sentimentaalisuus, haikeus, vertauskuvallinen luonnonläheisyys ja pohjaton ikävä ovat puhutelleet maailmalla, jossa tangot ovat urbaanimpia ja intohimoisempia. Argentiinaisessa tangossa käytettyjä tunteita, kuten sanaa viha, on vaikea löytää suomalaisen tangon kaihosta. Musiikilla yleisesti ottaen on monia myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tango edistää sosiaalista kanssakäymistä, se avaa mielen sopukoita ja edistää myönteisiä tunteita. Tangon tanssimisella on ollut ja on edelleen suuri merkitys parin etsinnässä ja löytämisessä. Tangolla on mielenkiintoinen historia ja se on osoittanut elinvoimansa muiden musiikkilajien keskellä. Suomalainen tango, tanssilava ja kesäilta on suomalaisuutta parhaimmillaan. Tangossamme tulee esiin suomalainen pidättyväinen luonne, sentimentaalisuus ja rakkaus puhtaaseen luontoomme. Yhä uudet suomalaiset sukupolvet tuntevat tangon tunteittensa tulkiksi. Jokakesäinen tangokuninkaallisten valinta kiinnostaa useita sukupolvia ja innostaa musiikillisesti lahjakkaita nuoria esiintymään. 

Ennen Cumbre Mundial del Tango -tapahtumaa suomalaista tangoa tehtiin maailmalla tunnetuksi tangokuninkaallisten ja Seinäjoen kaupunginorkesterin esityksillä. Vierailuja tehtiin mm. Sevillan, Granadan, Pariisin, Malmön ja Berliiniin tangofestivaaleille. Myös seinäjokelainen Caminitos-kvartetti on vieraillut festivaaleilla ja laulanut niissä tangoja suomen, espanjan ja latinan kielillä.

Erityisesti Etelä-Pohjanmaalla on toteutettu useita Tango-hankkeita esim. Tangokeskus koordinaatiohanke, Tangofinalistien koulutushanke, Minä tangon tiellä –koulutushanke, Tangon kansainvälistyminen - avain aluekehitykseen ja Intertango-hanke. Näiden avulla on kehitetty erilaisia tangoon liittyviä asioita. Toteuttajina ovat olleet Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen Tangomarkkinat Oy.

Seinäjoen Tangomarkkinoiden Tango Finlandia -palkinto myönnetään tunnustuksena Suomen kansalaisen tai yhteisön ansiokkaasta toiminnasta tangokulttuurin kehittämisessä. Tango Finlandia –palkinto on jaettu jo vuodesta 2004 alkaen.

Satumaa-tangoa laulettiin myös kirkolliskokouksessa Turussa marraskuussa 2015. Tämäkin on hyvä esimerkki raja-aitojen kaatumisesta tangon voimalla. Tango edistää myös kansainvälistä kanssakäymistä ja maailman rauhaa. Kun paavi Franciscus vastaanotti Caminitos-kvartetin cd-levyn, joka sisälsi tangoja suomeksi, espanjaksi ja latinaksi, hän lähetti kiitoskirjeen toivottaen menestystä suomalaiselle tangolle ja maailman rauhalle.

Tangon maailmassa on myös tilaa huumorille. Kun elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, paljon ikivihreitä tangoja käyttävä kansainvälinen lahjakkuus. väitti tangon lähteneen merimiesten mukana Suomesta Argentiinaan, pohditaan tätä kysymystä maailmalla edelleen!

Suomessa on myös syvälle juuriin meneviä pohjoiskarjalaisia tangokirjailijoita kuten Heikki Turunen ja elokuvaohjaaja Markku Pölönen, jonka elokuvista muistetaan Onnen maa. Monissa 1930-, 1940- ja 1950-lukujen kotimaisissa elokuvissa on ratkaisevia kohtauksia tanssilavoilla kahden ihmisen välillä.

Perinteen tulevaisuus

Tangokonsertti Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museolla 2015 Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Kuva: Top Focus Jani Pihlaja, Seinäjoen Tangomarkkinat.

Suomalainen tango voi hyvin ja tulevaisuuskin näyttää hyvältä. Tangolaulukilpailut vievät osaltaan kulttuuria eteenpäin. Samoin uudelleen viriävä tanssilavakulttuuri saa myös tangosta käyttövoimaansa. Tuhansissa karaokebaareissa lauletaan tangoa, koetaan yhteisöllisyyttä ja viihdytään. Monissa laulukouluissa opetetaan tangoa, jonka taitaminen on menestys myös muun iskelmämusiikin osaamisessa. Suomessa on useita toimittajia, jotka tekevät hyviä ohjelmia tangosta, sen laulajista ja analysoivat syvällisesti tangon olemusta. Tangokuninkaalliset ovat tangon käyntikortteja myös tulevaisuudessa.

Tangon tulevaisuus näyttää myönteiseltä myös kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna. Suomalainen ja argentiinalainen tango ovat löytäneet toisensa lukuisten kansainvälisten festivaalien ja Seinäjoellakin järjestetyn Cumbre Mundial del Tango -tapahtuman myötä. Argentiinalainen ja uruguaylainen tango, joka jo on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa, on edesauttanut suomalaisen tangon kansainvälistymispyrkimyksissä. Se on myös osaltaan opettanut suomalaisia ymmärtämään suomalaisen tangon kulttuuriperintöä osana laajempaa maailmanlaajuista kulttuuriperintöä.

Suomalaista tangoa voivat esittää kaikki ihmiset: miehet ja naiset, nuoret ja ikäihmiset. Ketään ei syrjitä. Esimerkiksi 2016 tangonuori-sarjan voitti japanilainen Umi Sakamoto, joka on kotimaassaan jatkanut suomalaisen tangon esittämistä. 2017 tangonuori-sarjan voitti romani Tenho Zitron. Tangokuninkaallisten ja tangosenioreiden joukossa on useita romaneja.

Tango liittyy myös kulttuuriympäristöihin. Seinäjoen kaupungissa on yksi puisto nimetty Tangopuistoksi. ja toinen Hopeisen kuun -puistoksi. Useissa kaupungeissa on tangoaiheisia muistomerkkejä ja erilaisia muistolaattoja. 

Tangoyhteistyön kehittämiseksi kutsutaan heinäkuussa 2018 kaikki yhteistyökumppanit Seinäjoen Tangomarkkinoille yhteiseen tapaamiseen, jossa keskustellaan tangosta, sen merkityksestä suomalaisille, suojelusta ja perinteen siirtämisestä, tangoperinteen vaalimisen ja tangokulttuurin edistämisestä ja kehittämisestä. Tapaamisessa perustetaan kansallinen tangorinki, joka alkaa kokoontua tangon merkeissä säännöllisesti.

Lokakuussa 2018 yhteistyötä jatketaan Seinäjoella ja järjestetään toinen tangoringin kokoontuminen. Satumaa ry järjestää tangoseminaarin ja tangokonsertin, joka on avoin kaikille ja johon kaikki yhteistyökumppanit ja asiasta kiinnostuneet yhteisöt ja yksittäiset kansalaiset kutsutaan. Siellä kuullaan tukijayhteisöjen ja asiantuntijoiden puheenvuoroja ja esityksiä. Seminaarissa tarkastellaan tangon sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä. Tangoseminaarista on tarkoitus muodostaa vuosittain toistuva tapahtuma, jossa tangoa tarkastellaan eri näkökulmista. Seminaarin yhteydessä on jatkossa myös aina tangokonsertti, jossa esiintyy eri-ikäisiä tangolaulajia: tangojunioreita, tangonuoria, tangosenioreita ja tangokuninkaallisia. Tangorinkien kokoontumisissa järjestetään myös työpajoja, joiden kautta haetaan ideoita ja ajatuksia tangokulttuurin kehittämiseen ja eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseen.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Suomalaisen tangon Satumaa ry

Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry (Seinäjoen kaupunginorkesteri)

Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston kannatusosakeyhtiö

Maailmantango ry

Suomen Lavatanssi Yhdistys

Tango-ja viihdemusiikin edistämisyhdistys ry

Unto Mononen yhdistys ry

Oulunsalon Nuorisoseura ry/Oulusalotango

TangoSawo ry

Kansainvälinen Lavatanssi Yhdistys - Finnish Tango Dance International Association

Asiantuntijat

Markus Allan, Atso Almila, Jukka Ammondt, Clara Blomqvist, Pekka Gronow, Eino Grön, Martti Haapamäki, Pedro Hietanen, Heikki Kahila, Harri Kaitila, Aki Kaurismäki, Seppo Kulmala, Arja Koriseva, Ilkka Lipsanen, M-A Numminen, Reijo Pitkäkoski, Jussi Rasinkangas, Maarit Niiniluoto, Tarja Närhi, Mika Toivanen, Tauno Äijälä, Päiviö Pyysalo, Ari Oinonen, Erita Wennström. Tangokuninkaalliset: Sebastian Ahlgren, Jenna Bågeberg, Johanna Debreczeni, Jukka Hallikainen, Susanna Heikki, Petri Hervanto, Kari Hirvonen, Jouni Keronen, Mervi Koponen, Matti Korkiala, Teijo Lindström, Marco Lundberg, Tomi Markkola, Marko Maunuksela, Kyösti Mäkimattila, Jaska Mäkynen, Risto Nevala, Aino Niemi, Heidi Pakarinen, Johanna Pakonen, Kirsi Ranto, Teemu Roivainen, Tiina Räsänen, Aki Samuli, Jari Sillanpää, Marita Taavitsainen, Saija Tuupanen, Maria Tyyster, Elina Vettenranta ja Erika Vikman.

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Videoita

Tangokulttuuri murtaa rajoja Ilmari Ylä-Autio, Elävä kulttuuriperintö Pohjanmaalla -seminaari (25.11.2015)

Reijo Taipale ja tango Satumaa Aki Kaurismäen elokuvassa Tulitikkutehtaan tyttö 1990:

https://www.youtube.com/watch?v=UxlEsZHYCkQ

Tangojuniori 2015 Markus Kinnunen and Tango  Hurlumhei:

https://www.youtube.com/watch?v=Usaa-qceg7Y

Leif Lindeman ja Satumaa Tenavatähti-kilpailussa vuonna 1991. 2013 ja 2014 Leif menestyi tangolaulukilpailussa Tangomarkkinoilla:

https://www.youtube.com/watch?v=gK9mtg1CVK0

Tangoa sahalla ja Savon murteella:

https://www.youtube.com/watch?v=n9HeagLAYlc

https://www.youtube.com/watch?v=9cKFcSxHo-8

Eveliina Hämäläinen ja tango Sydän sinivalkoinen, joka voitti tangon sävellys- ja sanoituskilpailun vuonna 2017

https://www.youtube.com/watch?v=w-oIPLZ-_rA

Verkkosivustot

Seinäjoen Tangomarkkinat

Suomalainen tango tyhmyreille: rakkautta ja kaukokaipuuta. Lauri Leskinen, Yle.

Unescon aineettoman kulttuuriperinnön lista, argentiinalainen ja uruguaylainen tango

Unto Mononen -yhdistys ry

Kirjallisuus

Kahila, Heikki & Kahila, Pia 2006. Kun Suomi sanoi: Saanko luvan - Tanssien taival muualta meille. Helsinki: Gummerus.