Suomalainen tango
| Suomalainen tango | ||||
|---|---|---|---|---|
| Mukana kansallisessa luettelossa | ||||
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Tango on vahva osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä. Suuri osa suomalaisista tuntee tangon maailman ja musiikin. Tangoja laulavat tanssi- ja iskelmämusiikin esittäjät tanssilavoilla ja konserteissa, tavalliset suomalaiset karaokessa. Tangoja kuunnellaan ja niistä ovat kiinnostuneet niin vanhat kuin nuoretkin. On monenlaisia tangolaulukilpailuja, tangosävellyskilpailuja ja tangotapahtumia, jotka keräävät runsain joukoin tangomusiikin ystäviä yhteen.
Tangoperinnettä ylläpitävät tänä päivänä myös tanssilavat, jotka houkuttelevat naisia ja miehiä tanssimaan. Suomalaisena ilmiönä paritanssi/lavatanssi saa voimaansa osaltaan tangosta ja sen tunnetuilta esiintyjiltä ja edustajilta. Suomalaisen tangon perinnettä ylläpitävät tuhannet suomalaiset, jotka karaokeilloissa laulavat tangoja ja kokevat yhteisöllisyyttä. Nyt myös nuoret ovat entistä kiinnostuneempia tanssilavoista. Nuoret muusikot, kuten Aleksi Yli-Sissala, Komiat-yhtyeen keulakuvana, ovat houkutelleet yhä enemmän nuoria tanssin pariin.
Perinnettä harjoittavat ja siirtävät monet tahot. Seinäjoen Tangomarkkinat Oy, jäljempänä Tangomarkkinat, on perinteen merkittävin tukija ja siirtäjä. Tangomarkkinat on järjestetty vuodesta 1985 lähtien.
Tangomarkkinat tuottaa vuodesta toiseen laulajatähtiä ja hyviä esiintyjiä ja perinteen jatkajia. Tangomarkkinoiden ohjelmaan sisältyy tangokonsertteja ja -kilpailuja.
Suomalaisen tangon Satumaa ry, jäljempänä Satumaa, on perustettu vuonna 2001 ja järjestänyt 2007 lähtien Valtakunnallisen lasten ja nuorten Satumaa-laulukilpailun ja vuodesta 2010 lähtien tangoseniori-laulukilpailun. Satumaa-laulukilpailuun osallistuu vuosittain 150-200 laulajaa; Tangoseniori-laulukilpailuun 170-200 laulajaa.
Lisäksi Satumaa on järjestänyt nuorten tango-runokilpailuja sekä tangon sävellys- ja sanoituskilpailuja, joilla on haettu lapsille ja nuorille sopivia tangoja. Satumaa järjestää myös erilaisia tangotapahtumia ja -konsertteja.
Laulukilpailujen finaalit järjestetään Tangomarkkinoiden yhteydessä ja superfinaalit Keskustorilla tuhatpäisen yleisön edessä. Uusimpina tangoperinteen siirtäjinä ovat Nuoret tähdet tuikkivat -konsertit ja Koskettavien virsien ja tangojen illat kirkoissa. Kahden arvokkaan perinteen, virsi- ja tangoperinteen yhteistyö vahvistaa molempia. Konsertit ovat vetäneet kirkot täyteen kuulijoita.
Suomen kansallistangoa, Satumaata, on laulettu Kirkolliskokouksessa. Caminitos-kvartetin cd, jossa on tangoja suomeksi, latinaksi ja espanjaksi laulettuina, on lähetetty paavi Franciscukselle, joka kiitoskirjeessään välitti cd:n lähettäjille apostolisen siunauksen.
Monet yhdistykset kuten Unto Mononen yhdistys ry, Oulunsalon Nuorisoseura ry/Oulunsalo, TangoSawo ry ja Kansainvälinen Lavatanssi Yhdistys - Finnish Tango & Dance International Association ovat järjestäneet erilaisia tangotapahtumia, -kursseja ja -kilpailuja toimialueellaan. Suomen Lavatanssi Yhdistys ry on lavatansseja järjestävien yhdistysten ja seurojen yhteistyöelin. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää lava- ja paritanssikulttuuria, jolle tango antaa merkittävän leimansa. Suomalainen tango on suosittu tanssimuoto lukuisilla tanssilavoilla ja tanssipaikoissa eri puolilla Suomea. Lisäksi tanssikoulut -ja yhdistykset järjestävät tangokursseja ympäri maan.
Katupojat ry järjestää vuosittain Satumaa-kävelyn, jonka yhteydessä on tangoaiheisia kysymyksiä. Voittaja saa vuosittain tangotietäjä tittelin.
Useissa suomalaisissa elokuvissa ja erityisesti Aki Kaurismäen nykytuotannossa on tangolla usein tärkeä osa. Myös teattereiden ohjelmistossa on usein tangoaiheisia näytelmiä ja musikaaleja. Kirjailija Antti Tuurin kirjassa ”Tangopojat” kuvataan tangon merkitystä ruotsalaisille ja aivan erityisesti Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten keskuudessa.
Satumaa-laulukilpailuihin osallistuu vuosittain romanitaustaisia lapsia, nuoria ja aikuisia laulajia. Tenho Zitron on voittanut Satumaa-laulukilpailun tangojuniori-sarjan ja Ricardo Grönfors tangonuori-sarjan.(www.suomalaisentangonsatumaa.fi). Satumaan konserteissa on ollut myös Seinäjoella asuvia ukrainalaisia lapsia ja nuoria.
Perinnettä harjoittavat yksityiset kansalaiset, jotka laulavat tangoa kotona tai karaokepaikoissa tai tanssivat tangoa erilaisissa tanssipaikoissa ja -tapahtumissa. Tango siirtyy sukupolvelta toiselle myös kodin perintönä.
Perinteen harjoittaminen
Pariisissa, Etelä-Amerikassa ja Suomessa. Suomalainen mielenlaatu ja kulttuurihistoria näkyvät suomalaisessa tangossa. Suomalainen tango on unenomaista satua. Se on toisaalta kaukokaipuuta tähtien taa tai aavan meren tuolle puolen, toisaalta sen voi löytää jokainen omasta sydämestään. Suomalainen tango on sovitettu tasarytmiseksi populaarimusiikiksi, tavallisen suomalaisen tanssittavaksi. Sekin kuvaa suomalaista mielenlaatua. Esimerkiksi Toivo Kärjen tangot perustuvat osaksi slaavilaisen mustalaisromanssin sävelkulkuihin, suomalaisen kansanlaulun ikävään, latinaisamerikkalaiseen sensualismiin ja rytmiikaltaan keskieurooppalaisiin tangoihin. Suomalainen tango kulkee mollissa ilmaisten mielenmaisemaamme. Suomalaista tangoa on myös luonnehdittu rytmiikaltaan marssitangoksi, Toivo Kärjen mukaan "marscheeramiseksi".
Tango kuuluu tanssi- ja iskelmämusiikin laulajien ohjelmistoon tärkeänä osana. Tangoja lauletaan tanssilavoilla ja konserteissa. Suosittujen tangolaulajien ketju Olavi Virrasta Henry Theeliin ja Eino Grönistä Reijo Taipaleeseen, tämän hetken tangokuninkaallisiin, tangosenioreihin ja tangonuoriin on yhdistänyt suomalaiset tangokulttuuriin.
Suomalaista tangoa lauletaan ja tanssitaan konserteissa, tanssilavoilla, karaoketapahtumissa, kilpailuissa ja muissa tapahtumissa. Tangoa laulavat ammattilaiset ja tavalliset suomalaiset kansalaiset, miehet ja naiset, nuoret ja ikäihmiset. Tangomarkkinoiden ja Satumaan laulukilpailujen ohella on useita muita laulukilpailuja, kuten Tangomaestro, Tangon loistava tulkki, Laila ja Olavi -laulukilpailu ja Kiuruveden iskelmäviikolla Iskelmämestari-kilpailu.
Satumaa järjestää Valtakunnallisen lasten ja nuorten laulukilpailun, tangoseniori-laulukilpailun, runon ja tangon iltoja ja Nuoret tähdet tuikkivat -konsertteja eri puolella Suomea.
Nuorten tango-runokilpailun pohjalta on julkaistu kirja ”100 runoa tunteella ja rakkaudella”. Tangon sävellys- ja sanoituskilpailussa on haettu lapsille ja nuorille sopivia tangoja. Satumaa järjestää myös erilaisia tangotapahtumia ja -konsertteja, esim. Satumaa-päivän, suomalaisen tangon päivän, ja Suvivirsi soi -tapahtuman, jonka tarkoituksena on korostaa suomalaisen kulttuuriperinteen merkitystä. Koskettavien virsien ja tangojen illat kirkoissa yhdistävät virsi- ja tangoperinteet mielenkiintoisella tavalla. Näin edistetään samalla virsi- ja tangoperinteitä.
Satumaa-tangoa on laulettu Kirkolliskokouksen päätöstilaisuudessa.
Perinne tulee näkyväksi ja siirtyy levyjen, televisio- ja radiotallenteiden, valokuvien sekä elokuvien välityksellä. Perinne siirtyy myös kodeissa. Monet nuoret kokevat tangon merkitykselliseksi identiteetilleen kodeissa saadun esimerkin kautta, tango on ollut heidän vanhempiensa lempimusiikkia.
Suomessa tangosta syntyi omanlaisensa musiikin muoto. Tangomusiikki kuulostaa erilaiselta Pariisissa, Etelä-Amerikassa ja Suomessa. Suomalainen mielenlaatu ja kulttuurihistoria näkyvät suomalaisessa tangossa. Suomalainen tango on unenomaista satua. Se on toisaalta kaukokaipuuta tähtien taa tai aavan meren tuolle puolen, toisaalta sen voi löytäää jokainen omasta sydämestään. Suomalainen tango on sovitettu tasarytmiseksi populaarimusiikiksi, tavallisen suomalaisen tanssittavaksi. Sekin kuvaa suomalaista mielenlaatua. Esimerkiksi Toivo Kärjen tangot perustuvat osaksi slaavilaisen mustalaisromanssin sävelkulkuihin, suomalaisen kansanlaulun ikävään, latinaisamerikkalaiseen sensualismiin ja rytmiikaltaan keskieurooppalaisiin tangoihin. Suomalainen tango kulkee mollissa ilmaisten mielenmaisemaamme. Suomalaista tangoa on myös luonnehdittu rytmiikaltaan marssitangoksi, Toivo Kärjen mukaan "marscheeramiseksi".
Tango kuuluu tanssi- ja iskelmämusiikin laulajien ohjelmistoon tärkeänä osana. Tangoja lauletaan tanssilavoilla ja konserteissa. Suosittujen tangolaulajien ketju Olavi Virrasta Henry Theeliin ja Eino Grönistä Reijo Taipaleeseen ja tämän hetken tangokuninkaallisiin on yhdistänyt suomalaiset tangokulttuuriin.
Suomalaista tangoa lauletaan ja tanssitaan konserteissa, tanssilavoilla, karaoketapahtumissa, kilpailuissa ja muissa tapahtumissa. Tangoa laulavat ammattilaiset ja tavalliset suomalaiset kansalaiset, miehet ja naiset, nuoret ja ikäihmiset. Esim. Seinäjoen Tangomarkkinat Oy järjestää Seinäjoen Tangomarkkinat -festivaalin, jonka ohjelmaan sisältyy tangokonsertteja ja -kilpailuja kuten Tangolaulukilpailu, lavatangon SM-kilpailu, Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu sekä Ilmatangon SM-kilpailu.
Perinteen taustaa ja historiaa
Tangoa esitettiin Helsingissä ensimmäisen kerran helmikuussa 1913. Syksyllä 1913 Venäjän keisarikuntaan kuuluneen Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupungin vähäveristä huvielämää alkoivat ravistella villit, Pariisista ja Berliinistä kantautuvat huhut uudesta ennen kokemattoman syntisestä tanssista: tangosta. Lokakuun aikana alkoi Helsingin Sanomiin ilmestytä mainoksia, joissa kerrottiin lähestyvästä tangomatineasta. Ennakkomainonta ja kiihdyttävät tarinat nostivat odotukset ja uteliaisuuden lähes kestämättömäksi. Kaikki edellytykset sensaation syntyyn olivat olemassa. Sateisesta säästä huolimatta 60 helsinkiläistä tangoelämyksen etsijää täytti Apollo-teatterin Etelä-Esplanadilla 2.11.1913.
Yhtenäistä kuvausta tanssitaiteilijoiden Toivo Niskasen ja Elsa Nyströmin esityksestä ei ole löytynyt. Myöhempien tapausten, piirrosten ja valokuvien perusteella voidaan olettaa, että kysymyksessä oli argentiinalaisen tangon salonkitangoksi tyylitelty versio, jota voisi kuvitella nykyisen kilpatanssitangon ja argentiinalaisen tangon yhdistelmäksi. Ei myöskään tiedetä, millaista tangomusiikkia tanssipari käytti. Se tiedetään, että matineasta tuli valtava menestys. Apollo-teatteri myytiin loppuun neljä kertaa ja matinean näki noin 2400 silloista helsinkiläistä.
Maila Talvion romaanista (1915) löytyy kuvaus romanihahmosta Gila Acerola: "Hän nosti tummat silmäripsensä ja naulasi silmäteränsä tanssitoverin kasvoihin. Hän huumasi tällä katseellaan miehen. Sitten hän antautui hänen johdettavakseen. Sanomaton ikävä oli heidän katseessaan ja ojennetuissa käsivarsissaan, sävelkin itki ja nyyhki."
Tango tuli Suomeen 125 vuotta sitten 1910-luvulla, aikana, jolloin itsenäistymisaate Venäjän sortotoimien johdosta oli vahvistumassa ja ensimmäinen maailmansota loi jo varjojaan. Ensin tango valtasi etelän kaupungit: Helsingin, Turun ja Viipurin ja sitten koko Suomen. 1930-luvulle saakka valtaosa tangomusiikista oli käännöskappaleita pääasiassa Saksasta ja laulujen teemat olivat eksoottisia. 1930-luvun loppua kohden alettiin säveltää omaa tuotantoa, kuten Valkoinen sisar, Ruhtinaan viulu ja Lumihiutaleita. Suomi-tango alkoi hahmottua. Toisen maailmansodan myötä melankolia lisääntyi ja tangoon tulivat menetyksen, surun ja kaipuun tematiikka.
Sodan aikana tangon merkitys suomalaisten elämänuskon ja toivon antajana kasvoi. Tango vapautti energiaa, se antoi uskoa ja iloa. Sota-aikana tango koki toisen läpimurtonsa. Tunnetut laulajat, kuten Olavi Virta, Georg Malmsten ja Henry Theel valloittivat suomalaisten sydämet. Toivo Kärki sävelsi useita ikivihreitä tangoja, jotka edelleen saavat aikaan tunneryöppyjä. "Liljan kukka" sota-ajalta kuuluu suomalaisten tangojen aateliin ja sillä oli uudessa kotimaisessa tangokulttuurissa suuri vertauskuvalli-nen merkitys, kuten Kärjen muilla tangoilla On elon retki näin, Siks oon mä suruinen ja Tule hiljaa. Ne olivat kaikki Kerttu Mustosen sanoittamia. Laulajien rinnalla suomalaiset näyttelijät Tauno Palon johdolla ylläpitivät taistelumoraalia ja uskoa maamme tulevaisuuteen.
Sotavuosina 1939-1945 Suomessa vallitsi tanssikielto. Tanssikielto poistettiin rikoslaita 1948. Sen jälkeen sallittiin iltamat, joiden jälkeen sai tanssia 1,5 tuntia. Suomalainen paritanssi ja tangomusiikki valtasivat tanssipaikat ja loivat pohjan tämän päivän tangokulttuurille. Oikea hetki tangolle Suomessa oli
1960-luku, jolloin maan valtasi ennennäkemätön tangohuuma. Unto Monosen Satumaa-tangosta tuli hitti Reijo Taipaleen levyttämänä vuonna 1962 ja romanilaulajien esiinmarssi alkoi Taisto Tammen ja Markus Allanin johdolla.
1950-ja 1960-luvuilla tango suorastaan tulvahti maakuntiin ja aivan erikoisesti Etelä-Pohjanmaalle. Tango kaatoi yhteiskunnallisia raja-aitoja, se yhdisti nuoria ja vanhoja, sen kieli yhdisti ja eheytti.
1960–1970 -lukujen taitteen ajan henki näyttäytyi myös tangossa. Kappaleiden teemat alkoivat käsitellä muutakin kuin rakkautta ja näkökulma laajeni kaipauksesta ja menettämisestä jonkin verran yhteiskunnalliseen suuntaan. Ajan loistavana esimerkkinä on Chydeniuksen Nuoruustango. 1980-luvulla Topi Sorsakoski ja Agents yhdistivät levyillään tangoa ja beat-musiikkia ja toivat perinteisen tanssimusiikin uusien sukupolvien kuultavaksi. 1990-luvun yksi tangon merkkipaalu oli Jari Sillanpään kruunaaminen tangokuninkaaksi 1995. Jukka Kuoppamäen säveltämä ja Jari Sillanpään laulama piilotango Satulinna on koskettanut ainutlaatuisella tavalla suomalaista tanssiyleisöä.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Perinnettä ylläpitävät ja välittävät eteenpäin monet toimijat: Tangomarkkinat, perinneyhdistykset, kuten Satumaa, Tangosawo ry ja Unto Mononen -yhdistys ry sekä muut yhdistykset ja seurat maan eri puolilla. Kaikkien tavoitteena on ylläpitää ja edistää suomalaisen tangon perinnettä ja asemaa maamme kulttuurissa.
Tangomarkkinat on merkittävin suomalaisen tangon puolestapuhuja ja kulttuurin ylläpitäjä, jolla on myös kansainvälisiä yhteyksiä. Tapahtuma on vakiinnuttanut tangokulttuurin aseman ja tuottanut upeita solisteja ja tangoja, joiden myötä tangoperinne siirtyy eteenpäin.
Satumaan tehtävänä on edistää tangon arvostusta ja asemaa suomalaisessa kulttuurissa, tangon merkitystä osana suomalaista kulttuuria, kulttuurivientiä ja kansainvälistä vuorovaikutusta sekä suomalaisen tangon ja kansainvälisen tangon yhteistyötä.
Tangomarkkinoilla on jo yli 40 vuoden historia. Tangolaulukilpailun myötä on menestykseen noussut useita uusia tähtiartisteja. Tangon sävellys- ja sanoituskilpailu tuottaa vuosittain suuren määrän uusia tangosävellyksiä. Tangomarkkinoiden myötä perinteinen suomalainen tangokulttuuri on saanut paljon huomiota ja suuren suosion. Myös tutkijoiden kiinnostus tangoa kohtaan on herännyt ja suomalaista tangoa on analysoitu monien eri tieteiden näkökulmasta. Tangomarkkinat on tavoittanut suuren yleisön ja tapahtuma kerää vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä; viimeksi 58 000 kävijää vuonna 2026.
Myös lapset ja nuoret ovat mukana tangoperinteen vahvistamisessa. Satumaan järjestämään Valtakunnalliseen lasten ja nuorten Satumaa-laulukilpailuun on kahdenkymmenen vuoden aikana osallistunut noin 3100 lasta ja nuorta. Kilpailun esikarsintoja järjestetään eri puolilla maata, vuonna 2026 yhdeksällä paikkakunnalla. Laulajia oli eri puolilta maata, kuten Muoniosta, Sodankylästä, Puolangasta, Parikkalasta, Helsingistä, Turusta ja Limingasta, Semifinaalit ja finaalit järjestetään Tangomarkkinoiden aikana. Perinne vahvistuu ja siirtyy monin tavoin. Tangojuniori-laulukilpailu toimii myös ponnahduslautana muihin laulukilpailuihin. Tangokuningattaret Erika Vikman (2016), Aino Niemi (2017) ja Charlotta Saari (2023) sekä tangokuningas Veeti Tikkanen (2025) ovat myös Satumaa-laulukilpailun voittajia. Suositun Komiat-yhtyeen keulakuva Aleksi Yli-Sissala on niin ikään Satumaa-laulukilpailun voittajia.
Tangovekara-voittajien (7-9), nyt 11-vuotiaiden oululaisten Aku Timosen ja Kille Anttilan tangovideota Liljankukka on tähän mennessä (15.8.2026) kuunneltu Facebookissa ja Instagramissa 116 000 kertaa.
Karaokeinnostuksen ansiosta Satumaa-yhdistys käynnisti vuonna 2008 tangoseniori-laulukilpailun; johon vuosien aikana on osallistunut noin 2400 laulaja.
Satumaa on järjestänyt jo kolme kertaa runokilpailun 13–19 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Käyttövoimansa runokilpailu saa tangosta ja tangosanoituksista. Tangorunous on maailmanlaajuinen ilmiö. Satumaa-päivässä on vieraillut Argentiinan Tangoakatemian presidentti, tangorunoilija Horacio Ferrer.
Vuonna 2011 Seinäjoella järjestettiin tangon maailmankokous Cumbre Mundial del Tango. Kokous oli aiemmin pidetty Euroopassa muun muassa Granadassa 1994, Lissabonissa 1998 ja Sevillassa 2005, mutta Seinäjoki oli ensimmäinen isäntäkaupunki espanjalaisen maailman ulkopuolella. Osallistujia tuli Argentiinasta, Japanista, Sveitsistä, Saksasta, Ruotsista, Tanskasta, Espanjasta ja Venetzuelasta. (https://cumbremundialdeltango.com.com/gue-son-las-cumbre-mundiales/breve-historia/ ja Yle 2011.
Suomalaisen tangon sanoituksissa toistuvat luontokuvasta, kaipuu ja koti-ikävä sekä kaukainen paikka, jonne ei päästä. Tanssitapa on verkkainen ja ote tiivis. Tassipaikka on tyypillisesti kesälava tai sali, ei kaupunkiklubi. Pirjo Kukkonen on tutkimuksissaan kuvannut, miten tangosanoitusten aiheet ja kielikuvat ovat samoja kuin suomalaisessa kansanrunoudessa.
Argentiinalaisessa tangossa käytettyjä tunteita, kuten sanaa viha, on vaikea löytää suomalaisen tangon kaihosta. 1 yleisesti ottaen on monia myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tango edistää sosiaalista kanssakäymistä, se avaa mielen sopukoita ja edistää myönteisiä tunteita. Tangon tanssimisella on ollut ja on edelleen suuri merkitys parin etsinnässä ja löytämisessä. Tangolla on mielenkiintoinen historia ja se on osoittanut elinvoimansa muiden musiikkilajien keskellä. Suomalainen tango, tanssilava ja kesäilta on suomalaisuutta parhaimmillaan. Tangossamme tulee esiin suomalainen pidättyväinen luonne, sentimentaalisuus ja rakkaus puhtaaseen luontoomme. Yhä uudet suomalaiset sukupolvet tuntevat tangon tunteittensa tulkiksi. Jokakesäinen tangokuninkaallisten valinta kiinnostaa useita sukupolvia ja innostaa musiikillisesti lahjakkaita nuoria esiintymään.
Ennen Cumbre Mundial del Tango -tapahtumaa suomalaista tangoa tehtiin maailmalla tunnetuksi tangokuninkaallisten ja Seinäjoen kaupunginorkesterin esityksillä. Vierailuja tehtiin mm. Sevillan, Granadan, Pariisin, Malmön ja Berliiniin tangofestivaaleille. Myös seinäjokelainen Caminitos-kvartetti on vieraillut festivaaleilla ja laulanut niissä tangoja suomen, espanjan ja latinan kielillä.
Erityisesti Etelä-Pohjanmaalla on toteutettu useita Tango-hankkeita esim. Tangokeskus-koordinaatio-hanke, Tangofinalistien koulutushanke, Minä tangon tiellä –koulutushanke, Tangon kansainvälistyminen - avain aluekehitykseen, Intertango-hanke ja Tangon elämysmaailma Satumaa -kehittämishanke, jonka tavoitteena oli luoda suomalaiselle tangolle ja tangokulttuurille oma pysyvä, elämyksellinen keskus. Näiden avulla on kehitetty erilaisia tangoon liittyviä asioita. Toteuttajina ovat olleet Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Tangomarkkinat.
Tangomarkkinoiden Tango Finlandia -palkinto myönnetään tunnustuksena Suomen kansalaisen tai yhteisön ansiokkaasta toiminnasta tangokulttuurin kehittämisessä. Tango Finlandia –palkinto on jaettu jo vuodesta 2004 alkaen.
Tangon maailmassa on myös tilaa huumorille. Kun elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, paljon ikivihreitä tangoja käyttävä kansainvälinen lahjakkuus, väitti tangon lähteneen merimiesten mukana Suomesta Argentiinaan, pohditaan tätä kysymystä maailmalla edelleen!
Suomessa on myös syvälle juuriin meneviä pohjoiskarjalaisia tangokirjailijoita kuten Heikki Turunen ja elokuvaohjaaja Markku Pölönen, jonka elokuvista muistetaan Onnen maa. Monissa 1930-, 1940- ja 1950-lukujen kotimaisissa elokuvissa on ratkaisevia kohtauksia tanssilavoilla kahden ihmisen välillä.
Perinteen tulevaisuus
Suomalainen tango voi hyvin ja tulevaisuuskin näyttää hyvältä. Tangolaulukilpailut vievät osaltaan kulttuuria eteenpäin. Samoin uudelleen viriävä tanssilavakulttuuri saa myös tangosta käyttövoimaansa. Tuhansissa karaokebaareissa lauletaan tangoa, koetaan yhteisöllisyyttä ja viihdytään. Monissa laulukouluissa opetetaan tangoa, jonka taitaminen on menestys myös muun iskelmämusiikin osaamisessa. Suomessa on useita toimittajia, jotka tekevät hyviä ohjelmia tangosta, sen laulajista ja analysoivat syvällisesti tangon olemusta. Tangokuninkaalliset ovat tangon käyntikortteja myös tulevaisuudessa.
Tangon tulevaisuus näyttää myönteiseltä myös kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna. Suomalainen ja argentiinalainen tango ovat löytäneet toisensa lukuisten kansainvälisten festivaalien ja Seinäjoellakin järjestetyn Cumbre Mundial del Tango -tapahtuman myötä. Argentiinalainen ja uruguaylainen tango, joka jo on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa, on edesauttanut suomalaisen tangon kansainvälistymispyrkimyksissä. Se on myös osaltaan opettanut suomalaisia ymmärtämään suomalaisen tangon kulttuuriperintöä osana laajempaa maailmanlaajuista kulttuuriperintöä.
Suomalaista tangoa voivat esittää kaikki ihmiset: miehet ja naiset, nuoret ja ikäihmiset. Ketään ei syrjitä. Esimerkiksi 2016 tangonuori-sarjan voitti Joensuussa perheensä kanssa asunut japanilainen Umi Sakamoto, joka on kotimaassaan jatkanut suomalaisen tangon esittämistä.
Tango liittyy myös kulttuuriympäristöihin. Seinäjoen kaupungissa on yksi puisto nimetty Tangopuistoksi. ja toinen Hopeisen kuun -puistoksi. Useissa kaupungeissa on tangoaiheisia muistomerkkejä ja erilaisia muistolaattoja.
Satumaan järjestämien Satumaa- ja Tangoseniori-laulukilpailujen esikarsintojen myötä on muodostunut kiinteä ”tangorengas” edistää tangokulttuuria omilla paikkakunnillaan ja niiden jäsenet ovat kokoontuneet säännöllisesti laulukilpailujen semifinaalien ja finaalien yhteydessä. Vuonna 2026 teemana oli suomalaisen tangon hakeminen Suomen kohteesi Unescon aineettoman kulttuurin luetteloon ja miten tangokenttä organisoituu mahdollisimman tahokkaasta tukemaan suomalaisen tangon mahdollisuuksia päästä Unescon aineettoman kulttuurin luetteloon, mikäli suomalainen tango on Suomen ehdokkaana.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Tango-ja viihdemusiikin edistämisyhdistys ry
Oulunsalon Nuorisoseura ry / Oulusalotango
Suomen Tanssiurheiluliitto ry (STUL)
Suomen Tanssiopettajien liitto ry
Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry
Suomen Lavatanssikilpailijat ry
Kansainvälinen Tango Akatemia Suomessa
Kansainvälinen Lavatanssiyhdistys / Finnish Tango & Dance International Association
Seinäjoen Orkesteriyhdistys ry
Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto
Seinäjoen kansalaisopistonoopener noreferrer">https://www.facebook.com/tangosawo/about/ TangoSawo ry
Eteläpohjalaiset Spelit Kansanmusiikkiyhdistys ry
Tangokuninkaalliset ry (TanKu ry)
Tenavatahti-lastenlaulukatselmus
Tenavatahti-lastenlaulukatselmus
Asiantuntijat
Esko Aho, Helena Ahti-Hallberg, Olli Ahvenlahti, Markus Allan, Atso Almila, Jukka Ammondt, Jarmo Anttila, Clara Blomqvist, Pekka Gronow, Eino Grön, Martti Haapamäki, Helena Hannu, Sami & Jutta Helenius, Mikko Helenius, Seppo Hovi, Eveliina Hämäläinen, Pia ja Heikki Kahila, Harri Kaitila, Päivi Kankainen-Martikainen, Aki Kaurismäki, Angelika Klas, Arja Koriseva, Pirjo Kotkaniemi, Seppo Kulmala, Kalervo Kärki, Henrik Lamberg, Ilkka Lipsanen, Rami Loukola, Risto Mikkola, Maarit Niiniluoto, M-A Numminen, Tarja Närhi, Ari Oinonen, Reijo Pitkäkoski, Päiviö Pyysalo, Jussi Rasinkangas, Esa Riippa, Alfonso Padilla, Anna Pellikka, Tiina Pitkänen, Niilo Rantala, Timo Saarimäki, Mika Toivanen, Antti Tuuri, Ilkka Vainio, Mikko Vanni, Ari Virkamäki, Erita Wennström, Soile Yli-Mäyry, Aleksi Yli-Sissala/Komiat, Sanna Ågren, Tauno Äijälä
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Videoita
Tangokulttuuri murtaa rajoja Ilmari Ylä-Autio, Elävä kulttuuriperintö Pohjanmaalla -seminaari (25.11.2015)
Reijo Taipale ja tango Satumaa Aki Kaurismäen elokuvassa Tulitikkutehtaan tyttö 1990
Tangojuniori 2015 Markus Kinnunen and Tango Hurlumhei
Akun ja Killen video Liljankukka
Tangoa sahalla ja Savon murteella:
Verkkosivustot
Suomalainen tango tyhmyreille: rakkautta ja kaukokaipuuta. Lauri Leskinen, Yle.
Unescon aineettoman kulttuuriperinnön lista, argentiinalainen ja uruguaylainen tango
Kirjallisuus
Kahila, Heikki & Kahila, Pia 2006. Kun Suomi sanoi: Saanko luvan - Tanssien taival muualta meille. Helsinki: Gummerus.
Kärjä, Antti-Ville & Åberg, Kai (toim.) 2012. Tango Suomessa. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 108. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Verkossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40714
Kukkonen, Pirjo 1996. Tango Nostalgia. The Language of Love and Longing. Finnish Culture in Tango Lyrics Discourses. Helsinki: Helsinki University Press. Toinen painos 2003.
Jalkanen, Pekka & Kurkela, Vesa 2003. Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. Porvoo: WSOY.
Aho, Marko 2003. Iskelmäkuninkaan tuho. Suomi-iskelmän sortuvat tähdet ja myyttinen sankaruus. Helsinki: SKS.
Henriksson, Juha & Kukkonen, Risto 2001, verkkolaitos 2016. Toivo Kärjen musiikillinen tyyli. Helsinki: Musiikkiarkisto.
Heinonen, Yrjö 2016. Globalisation, hybridisation and the Finnishness of the Finnish tango. Etnomusikologian vuosikirja 28. Verkossa: https://etnomusikologia.journal.fi/article/view/60230
Heinonen, Yrjö 2004. Ritualisoitu tango: tangolaulukilpailu median välittämänä siirtymärituaalina. Etnomusikologian vuosikirja 16.
Heinonen, Yrjö 2012. Seinäjoki tanssii ja soi. Kaupunkitilan festivalisoituminen Tangomarkkinoiden aikana. Teoksessa Kärjä & Åberg (toim.) Tango Suomessa.
Villén, Antti-Ville 2023. Populaarimusiikki perintönä, perintömusiikki populaarina. WiderScreen 26(1).
Hautamäki, Tarja (toim.) 1995. Puhetta tangosta. Musiikin suunta 1994:3. Seinäjoki: Rytmi-instituutti.
Yli-Jokipii, Pentti 1999. The Cultural Geography of the Summer Dance Pavilions of Ostrobothnia, Finland. Journal of Cultural Geography 18, 109–132.
Thimm, Tatjana 2022. Finnischer Tangotanztourismus als verkörperter Raum in einer "Kultur der Schweigsamkeit". Zeitschrift für Tourismuswissenschaft 14(2), 164–183.
Polemann, Alejandro & Kaivanto, Petri 2016. El tango finlandés: desarrollo y vinculaciones con el tango rioplatense. I Congreso Internacional de Música Popular, La Plata.
Forss, Timo Kalevi 2019. Tähdet meren yllä. Suomalaisen tangon tarina. Helsinki: Into.
Virtanen, Telle 2019. Tangon tarina. Buenos Airesista Seinäjoelle. Helsinki: Johnny Kniga.
Gronow, Pekka 2009. Finnish Tango. The Second Homeland of Tango. Helsinki: Finnish Music Information Centre.
Gronow, Pekka; Lindfors, Jukka & Nyman, Jake (toim.) 2004. Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi.
von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo 1986. Iskelmän kultainen kirja. Helsinki: Otava.
Latva, Tony & Tuunainen, Petri 2004. Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY.
Gronow, Pekka 2013. 78 kierrosta minuutissa. Äänilevyn historia 1877–1960. Helsinki: Suomen jazz & pop arkisto.
Kahila, Heikki & Kahila, Pia 2006. Kun Suomi sanoi: Saanko luvan - Tanssien taival muualta meille. Helsinki: Gummerus.