Suomalainen vappu
| Suomalainen vappu | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Vappu on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä työväenjuhlapäivä ja yleinen vapaapäivä. Se on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä vuodesta 1979. Vapun nimi tulee Valburgista, joka on katolilaisen kirkon pyhimys.
Perinteen harjoittaminen
Suomalaiseen vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti. Kuitenkin sima on tärkein suomalaisen vapun tunnusmerkki. Sima on helppo valmistaa kotona ja sitä nautitaan koko perheen juhlajuomana. Vappuna paikat ovat erityisesti teekkareiden ja muiden opiskelijoiden valloittamia. Sekä nuorempi että vanhempikin sukupolvi, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, pitävät valkoista ylioppilaslakkia päässään. Lapsilla ja muilla juhlijoilla on usein juhlaan kuuluvia asioita, kuten naamareita, vappuhuiskia, ilmapalloja ja serpentiiniä. Kaupunkien toreilla, kävelykaduilla ja puistokäytävillä on vapun aikaan karnevaalitavaraa myyviä kojuja. Vappuaattona alkoholin myynti kasvaa tavalliseen maanantaipäivään verrattuna jopa kolminkertaiseksi ja se on sen suhteen Suomessa kolmanneksi vilkkain juhlapäivä joulun ja juhannuksen jälkeen.
Perinteen taustaa ja historiaa
Vappua on juhlittu Suomessa keskiajalta lähtien, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Nykyään päivä ei ole enää kirkollinen juhlapäivä, vaikka onkin yleinen vapaapäivä. Suomessa oli ennen vapun aikaan kevään juhla hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja eli helavalkeita. Muinaissuomalaiset soittivat kelloja ja polttivat helavalkeita pahojen henkien poisajamiseksi. Karja päästettiin ensi kerran laitumelle ja ajettiin tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi. Vappukokkojen polttaminen Suomessa on nykyään melko harvinaista.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Suomalainen vappuperinne välittyy eteenpäin sukupolvelta toiselle tapahtumien, perheiden, sukulaisten, lehdistön, radion, tv:n sekä sosiaalisen median avulla. Myös kouluissa ja monissa työpaikoissa viedään perinnettä vuosi vuodelta eteenpäin. Vappu on suomalaisille joulun ja juhannuksen jälkeen suurin juhla ja sen tavat ovat juurtuneet ja vakiintuneet suomalaisten elämään, joten sen turvaa perinteen tulevaisuuden.
Perinteen tulevaisuus
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vappu#Suomalainen_vappu https://folkloresuomifinland.fi/b/vapun-perinteet/
Kuva: Flickr hakusana `Vappu`: https://search.creativecommons.org/photos/98b35e5b-ce52-4574-9aa7-552904e196c1