Suomalainen vappu

    From Elävä perintö -wiki
    Suomalainen vappu
    Sijainti
    Asiasanat sima, munkki, tippaleipä, serpentiini, ilmapallo

    Perinteen harjoittajat ja tuntijat

    Vappu on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä työväenjuhlapäivä ja yleinen vapaapäivä. Se on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä vuodesta 1979. Vapun nimi tulee Valburgista, joka on katolilaisen kirkon pyhimys.

    Perinteen harjoittaminen

    Suomalaiseen vappuun kuuluvia ruokalajeja ovat muun muassa tippaleivät, munkit, nakit ja perunasalaatti. Kuitenkin sima on tärkein suomalaisen vapun tunnusmerkki. Sima on helppo valmistaa kotona ja sitä nautitaan koko perheen juhlajuomana. Vappuna paikat ovat erityisesti teekkareiden ja muiden opiskelijoiden valloittamia. Sekä nuorempi että vanhempikin sukupolvi, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, pitävät valkoista ylioppilaslakkia päässään. Lapsilla ja muilla juhlijoilla on usein juhlaan kuuluvia asioita, kuten naamareita, vappuhuiskia, ilmapalloja ja serpentiiniä. Kaupunkien toreilla, kävelykaduilla ja puistokäytävillä on vapun aikaan karnevaalitavaraa myyviä kojuja. Vappuaattona alkoholin myynti kasvaa tavalliseen maanantaipäivään verrattuna jopa kolminkertaiseksi ja se on sen suhteen Suomessa kolmanneksi vilkkain juhlapäivä joulun ja juhannuksen jälkeen.

    Perinteen taustaa ja historiaa

    Vappua on juhlittu Suomessa keskiajalta lähtien, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Nykyään päivä ei ole enää kirkollinen juhlapäivä, vaikka onkin yleinen vapaapäivä. Suomessa oli ennen vapun aikaan kevään juhla hela eli toukojuhla, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja eli helavalkeita. Muinaissuomalaiset soittivat kelloja ja polttivat helavalkeita pahojen henkien poisajamiseksi. Karja päästettiin ensi kerran laitumelle ja ajettiin tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi. Vappukokkojen polttaminen Suomessa on nykyään melko harvinaista.

    Perinteen eteenpäin välittäminen

    Suomalainen vappuperinne välittyy eteenpäin sukupolvelta toiselle tapahtumien, perheiden, sukulaisten, lehdistön, radion, tv:n sekä sosiaalisen median avulla. Myös kouluissa ja monissa työpaikoissa viedään perinnettä vuosi vuodelta eteenpäin. Vappu on suomalaisille joulun ja juhannuksen jälkeen suurin juhla ja sen tavat ovat juurtuneet ja vakiintuneet suomalaisten elämään, joten sen turvaa perinteen tulevaisuuden.

    Perinteen tulevaisuus

    Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

    Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

    Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vappu#Suomalainen_vappu http://folkloresuomifinland.fi/uutiset/vapun-perinteet/

    Kuva: Flickr hakusana `Vappu`: https://search.creativecommons.org/photos/98b35e5b-ce52-4574-9aa7-552904e196c1