Taivaskallion laskiainen

From Elävä perintö -wiki
Jump to navigation Jump to search

Laskiainen polku.jpg

Taivaskallion laskiainen
Sijainti Helsinki
Asiasanat Laskiainen, perhejuhla, lastenjuhla, tapaamiset, markkinat

Laskiaisjuhlat Taivaskalliolla Kuva:Antti Kalliomäki

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Laskiaissunnuntain tapahtuma Taivaskalliolla on Helsingin Käpylän ja lähikaupunginosien odotettu ja asukkaiden tuntema tapahtuma. Tapahtuman alkuperäinen ideoija, aloittaja ja organisoija on Lions Club Helsinki/Käpylä. Osallistujia, tavallisia kaupunkilaisia lähialueilta on jopa 3 000 ja huonollakin säällä vähintään 300. Nykyään LC Käpylä toimii edelleen organisaattorina ja koordinoijana, mutta vapaaehtoisen ulkoisen työpanoksen antavat klubilaisten perheenjäsenten ja ystävien lisäksi tavallisesti pari muuta lähialueen LC-klubia, paikallisia urheiluseuroja ja kulttuuriyhdistyksiä, sekä partiolaisia. Myös Helsingin kaupunki on ollut tapahtuman tukena lähinnä liiallisen lumen aiheuttaessa ongelmia.

Perinteen harjoittaminen

Taivaria vietetään Helsingin Käpylässä vuosittain laskiaissunnuntaina eli seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä helmi-maaliskuussa. Nykyään tapahtuman paikkoina ovat juhlan pääkenttänä Taivaskallion pelikenttä, joka on klubin toimesta nimetty Laskiaiskentäksi, sekä mäen juurella Onnenpuisto varattuna hevostapahtumiin, ja paloauton ympäriajoon.

Makkaramestarit valmistautuvat. Kuva:Antti Kalliomäki

Vakio-ohjelma sisältää hevos- ja poniratsastusta, reki- tai kärryajelua, paloautoajelua, safari ammuntaa, ongintaa, arpajaiset, ilmapalloja, makkaranpaistoa ja valmiiksi grillattua makkaraa, Leijonaluolassa (eli vanhassa it:n ammusvarastossa) käymisen, jossa lisäksi mainostetaan esittämällä ja myydään It-museon Ilmatorjuntavoitto DVD:tä, buffetti, jossa myydään mm. virvoitusjuomia, kahvia, pullaa sekä soppatykistä yleensä hernekeittoa ja kasviskeittoa. Myös ilmapallon saa ostaa mukaan. Koiravaljakkoajelua on silloin tällöin. Tilaisuus on viime aikoina alkanut kuorolaululla. Yleisöllä on mahdollisuus mäenlaskuun Taivaskallion eri rinteillä. Tapahtuman suunnittelu alkaa alkusyksyllä, jolloin klubi nimeää tapahtuman vetäjän ja hänelle apulaisen. Tapahtuman suunnittelussa avustavat myös klubissa useat vastuuhenkilöt, kuten tapahtumajuridiikka, auraukset, varastoluolan asiat, äänentoisto, ulkomainonta ja Taivaskalliolehden mainosmyynti, tuotanto- ja jakelu.

Tapahtuman vetäjä suunnittelee tapahtuman yleiskulun ja mahdolliset uudet toiminnot, sekä raportoi siitä kuukausittain klubille odottaen ja saaden palautetta. Viimeistään marraskuun klubikokoukseen tuodaan klubilaisten työlistan ensimmäinen versio.

Valmistelevia toimia ovat Taivaskalliolehden mainoshankinta, juttujen teko ja lehden taitto. Sitten painatus painotalossa ja jakelu paikallisten urheiluseurojen ja partiolaisten toimesta ensisijaisesti koteihin ja firmoihin, sekä muutaman klubilaisten toimesta julkisiin tiloihin, kauppoihin ja pienalueille koteihin.

Tapahtuman lähestyessä tulee varmistaa paitsi kalusto, myös tapahtuma-alueiden kunto. Lunta on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ollut pääasiassa joko liian paljon tai liian vähän. Vuoden 2019 Taivaskalliotapahtuma oli 62. kerta ja hyvässä säässä yleisöä oli reilusti yli 2 000 henkeä.

Taivaskallion laskiaisen mainos vuodelta 2019.

Perinteen taustaa ja historiaa

Tapahtuma alkoi Taivaskallion laskiaistempauksen nimellä. Tempauksen ajatus syntyi Lions Club Helsinki/Käpylän ideoidessa 1957 perustetulle klubille paikallista toimintaa perheille ja nuorille. Kun jo ensimmäinen tempaus 1958 osoittautui yleisömenestykseksi, noin 2000 osallistujaa, uskalsi klubi jatkaa tempausta seuraavina vuosina. Jo muutaman vuoden kuluttua tapahtuma vakiintui pysyväksi toimintavuoden ohjelmaan. Nimi vakiintui myöhemmin Taivaskallion laskiaiseksi ja tuttavallisesti ”Taivariksi”. Tapahtumalle ei ollut tunnistettua esikuvaa, vaan tapahtuman muodon klubi suunnitteli itsenäisesti ja se on säilyttänyt oman paikallisen luonteensa. Taivaskallion laskiaistapahtumaan liittyi alusta alkaen lehtinen, joka jaettiin kauppoihin ja yleisötiloihin. Nykyään lehti jaetaan pääosin suoraan koteihin, mutta myös kauppoihin, yrityksiin sekä yleisötiloihin.

Tapahtuma on kuvastanut aikaansa ja muuttunut. Ensimmäisessä tapahtumassa oli koiravaljakko- ja rekiajelua, suksien tervausta, hiihdon neuvontaa, ja kelkkamäki. Buffet tarjoili kuumia nakkeja, mehua ja pullia. Myös hiihtokilpailut kuuluivat alkuvuosina ohjelmaan, mutta kisat ovat hiipuneet lumitilanteen liiallisen vaihtelun vuoksi. Kuulutukset ovat olleet tapahtumassa alusta alkaen, ja tilaisuudessa soitettiin mm. äänilevymusiikkia. Tapahtumapaikkana oli Taivaskallion laki ja nykyinen it:n ammusvaraston edessä oleva kenttä (”Laskiaiskenttä”) sekä lähialueet.

Taivaskalliotapahtumassa on eri aikoina esiintynyt satuhahmoja, laskuvarjohyppääjiä, ralliautoilija autoineen, kuumailmapallo, Lasse Viren, slalom laskijat ja useamman kerran puolustusvoimat erilaisin kalustoin muistuttaen Taivaskallion roolista Helsingin ilmapuolustuksessa. Tapahtumaan on kuljetettu lähiseudun laitoksista mm. liikuntaesteisiä ja lastenkotilapsia. Alkuvaiheessa esitettiin myös ”pätkiksiä” eli lasten filmejä, musiikkia ym, mutta niistä luovuttiin viimeistään 1980-luvun alkupuolella esittämispalkkiovaateiden takia. Välillä käytössä oli myös kaupungin rakentama jäämäki, mutta sen käytöstä on ollut pakko luopua kasvaneiden riskien takia, kun laskijat siirtyivät laskettelupahveista liukkaammin liitäviin muovisiin liukureihin sekä metallisiin kelkkoihin. Tapahtuman ohjelma on nykyään hyvin vakiintunut ja lisämaustetta tuovat lähinnä kyseisen vuoden vetäjän tuomat innovaatiot. Taivaskallion laella ovat partiolaiset pitäneet vuosia samaan aikaan omaa tapahtumaansa.

Poninratsastusta Taivarissa. Kuva:Juhani Kaiturinmäki

Perinteen eteenpäin välittäminen

Perinne on siirtynyt tähän asti nimenomaan klubin sisällä sukupolvelta toiselle. Tällä hetkellä tapahtumaa hoitavat kolmannen - viidennen polven klubilaiset, jotka ovat oppineet tapahtuman toimet olemalla itse mukana. Klubilaisten harmaantuessa on aloitettu keskustelu osan traditiosta siirtämisestä paikallisille urheilu-, kulttuuri-, partiolais- tms yhdistyksille siten, että klubin koordinointiosuus säilyy vahvana. Siirrettäviä voisivat olla esimerkiksi erilliset kentän tapahtumat. Tätä työtä täytyy jatkaa, sillä käpyläläiset kaipaavat ja ansaitsevat Taivaskallion laskiaistapahtuman, ja ilman koordinoivaa ja ohjaavaa toimijaa Taivaskalliotapahtuma saattaisi hukkua eri yhdistysten muiden tavoitteiden alle.

Perinteen tulevaisuus

Perinne on tällä hetkellä vielä vahva, mutta ilman kehittämistä organisoinnin osalta on mahdollista, että klubilla ei ole enää voimia tehdä valtaosaa järjestelytöistä. Mukaan täytyy saada nykyistä keskeisemmillä panoksilla ennen kaikkea Käpylän alueen pysyviä ja vahvoja muita vapaaehtoisorganisaatioita.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Lions Club Helsinki / Käpylä

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Tapahtuman vanhoja lehtiä ja kuvia

Aaro Alervo, Antti Kalliomäki: Lions Club Helsinki Käpylä 40 vuotta 1957-1997 sivut 3 ja 19-20

Antti Kalliomäki: Viisikymmentä vuotta leijonan jälkiä Käpylässä, LC Helsinki Käpylän historiikki 1957-2007, sivut 5 ja 31-33

Antti Kalliomäki: LC Helsinki Käpylä 60v historiikin julkaisematon luonnos.