Tikkuristi

Sijainti	Suomi
Asiasanat	kansantanssi, kilpailut, soolotanssi, huvielämä, esitykset

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Tikkuristi-tanssia osaavia on Suomessa useita tuhansia. Aktiivisia tanssijoita on todennäköisesti satoja, mutta tarkkoja lukuja on vaikea sanoa. Useimmat tanssijat ovat kansantanssin harrastajia, ja tanssia harjoitetaan erityisesti suomalaisten kansantanssiorganisaatioiden (nuorisoseurat, Suomalaisen kansantanssin ystävät, Finlands svenska folkdansring, Karjalainen nuorisoliitto) keskuudessa. Tikkuristi on tunnettu harrastajien keskuudessa jo yli sata vuotta, mutta viime vuosien aikana sen suosio on kasvanut ja se on saanut laajempaa näkyvyyttä vuosittaisten SM-kisojen ansiosta.

Perinteen harjoittaminen

Tikkuristi on suomalainen kansantanssi, jota tanssii yleensä yksi, harvemmin kaksi henkilöä. Tanssissa liikutaan tietyn kaavan mukaisesti kahden ristiin laitetun kepin tai maahan piirretyn ristin kulmissa, ja tarkoituksena on olla koskematta keppeihin tai ristikuvioon. Säestyksenä olevan musiikin tempo yleensä kiihtyy tanssin edetessä, mikä tekee tanssimisesta koko ajan haastavampaa. Tikkuristi on usein kilpailu, jossa voittaja on se tanssija, joka pystyy pisimpään tanssimaan keppejä tai ristiä sotkematta. Tikkurististä on olemassa useita variaatioita ja nimityksiä (Ristitikku, Tikkutanssi, Ristupäre, Ristipuikko, ruots. Skinnkompass). Ylivoimaisesti yleisin on kuitenkin Kirkkonummelta tallennettu versio, joka on julkaistu esim. Tanhuvakassa. Tanssi on suosittu kansantanssijoiden keskuudessa niin esitystanssina kuin kilpailuna, ja Suomen nuorisoseurat/Pispalan Sottiisi järjestää vuosittain tammikuussa Tikkuristin SM-kisat Folklandia-risteilyllä. Kisat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1996.

Perinteen taustaa ja historiaa

Tikkuristi on vanha tanssi, joka juontaa juurensa renessanssin aikaan. Ruotsinkielinen nimitys Skinnkompass (Sinkelipass) viittaa gaillarden askeleeseen cinque pas, ja Tikkuristin yhtenä esikuvana on mahdollisesti soologaillarde, jolla esimerkiksi kuningatar Elisabeth I aloitti aamunsa. Toisaalta tanssilla on yhteisiä piirteitä myös skotlantilaisen miekkatanssin kanssa, josta on tietoja Tukholmasta skotlantilaisten sotilaiden tanssimana vuodelta 1573. Tanssi tapahtuu ristiin laitettujen miekkojen kulmissa, ja tämä on voinut olla esikuvana vastaavalle tanssimiselle keppien tai ristikuvion kanssa. Tikkuristiä tai sen varhaismuotoja lienee tanssittu Suomessa jo 1600-luvulla, mutta varmoja tietoja on vasta 1800-luvulta alkaen.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Tanssi on siirtynyt eteenpäin 1900-luvun alusta alkaen ennen kaikkea kirjallisena ohjeena, mutta myös muistinvaraisena perinteenä kansantanssin harrastajien parissa. Tanssin muoto on varsin selkeä, joten se on pysynyt melko vakiintuneena eikä sitä ole juurikaan lähdetty muuntelemaan. Nykyään tanssin tärkeinä välityskanavina toimivat internetissä olevat Tikkuristin harjoitusvideot, jotka ovat saavuttaneet myös kansantanssikentän ulkopuolisia tanssijoita.

Perinteen tulevaisuus

Tikkuristi oli pitkään ainoa julkaistu suomalainen soolokansantanssi, ja sellaisena se saavutti kansantanssijoiden keskuudessa oman erityisasemansa. Se onkin ollut vuosikymmeniä kiinteä osa suomalaisten kansantanssijoiden repertoaaria. Nykyään erityisesti Tikkuristin SM-kisat ovat lisänneet tanssin suosiota, ja kiinnostus tanssia kohtaan on lisääntynyt myös kansantanssipiirien ulkopuolelle. Tähän on vaikuttanut myös Tikkuristi-aiheisen materiaalin ilmestyminen internettiin, erityisesti YouTubeen. On mahdollista, että tanssi vakiintuu osaksi yleistä suomalaista tanssikulttuuria varsinkin, jos Tikkuristi tulee laajasti osaksi koulujen opetusta.