Tommi-puukon valmistaminen

From Elävän perinnön wikiluettelo
Tommi-puukon valmistaminen
Mukana kansallisessa luettelossa
Sijainti Hyrynsalmi, Kainuu
Asiasanat Tommi-puukko, puukko, puukon valmistaminen

Toivo Heikkinen takoo Tommi-puukon terää taontanäytöksessä Kaunislehdon talomuseon pajassa Hyrynsalmella syyskuussa 2014. (Kuva: Juha Hankkila)

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Hyrynsalmella on taottu Tommi-puukkoja jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Perinne on elänyt lukuisten seppien käsissä ja välityksellä sukupolvelta toiselle. Tommi-puukon valmistamisen taito ja perinne ovat levinneet Hyrynsalmelta naapurikuntiin, ja puukkomalli on tunnettu etenkin Kainuussa ja Koillismaalla. Myös kansallisissa puukkopiireissä Tommi-puukko on arvostettu puukko, ja sitä valmistetaan nykypäivänä koko maassa. Aito Tommi on terän taontaa ja tupen ompelua myöten yhden henkilön aikaansaamaa käsityötä.

Hyrynsalmella on perustettu Tommi-puukon Perinneyhdistys ry vuonna 2002. Yhdistyksen tavoitteena on pitää yllä ja vahvistaa Tommi-puukon teon perinnettä. Yhdistyksen jäsenistöstä suurin osa on puukkoseppiä, Tommi-puukon valmistamisen asiantuntijoita, muuten puukonteon kulttuurista kiinnos-tuneita henkilöitä tai perinnetietoisuuden kannattajia. Tommi-puukon Perinneyhdistys vaalii puukonteon kulttuuria kaikkien niiden tekijöiden hyväksi, jotka kunnioittavat Tommi-puukon historiallista merkitystä kansan tavanomai-sena käyttöesineenä ja osana arkielämän kulttuuria.

Tommi-puukko tunnetaan koko Suomessa kätevänä ja kauniin pelkistettynä puukkomallina. Viralliset Tommi-puukkomallit ovat arki-Tommi, juhla-Tommi, junki, akkain-Tommi, jääkäri-Tommi ja tupla-Tommi. Tieteellisesti ottaen absoluuttisen oikeaa Tommi-puukkoa ei ole olemassakaan, vaan jokaisessa puukossa näkyy tekijänsä käsiala. Juuri tässä onkin Tommi-puukon vahvuus: Aito Tommi-puukko ei ole teollisuusrobotin tekemä, vaikka sekin olisi mahdollista. Tommi-puukon kuuluu olla aina yksilöllinen, rouheakin käsityön taidonnäyte, jolla on oma karismansa.

Tommi-puukon tupelle punainen peili koristepainanteineen on tyypillinen tunnusmerkki. Tommi-puukko on pelkistetyn kaunis ja monipuolinen käyttöväline. (Kuva: Tommi-puukon Perinneyhdistys, Tommi-puukkonäyttelyn aineisto).

Joissakin virallisissa yhteyksissä tai tutkimuksissa Tommi-puukkoa on sanottu Kainuunpuukoksi tai Kainuun Puukoksi, ja tämä nimitys on vieläkin monissa yhteyksissä esillä. Oikea nimi on kuitenkin Tommi-puukko, joka juontaa juurensa sen historiaan ja kansan suussa muotoutuneeseen ja kulkeneeseen nimeen. Kainuunpuukko on puolestaan enemmänkin viranomaisten tai tutkijoiden antama yleisnimi, joka ei istu kansan suuhun. Myös jotkut ammattimaiset puukontekijät ja elinkeinonharjoittajina eri puolilla Suomea saattavat puhua Kainuunpuukosta, jonka alanimenä mainitaan Tommi-puukko.

Perinteen harjoittaminen

Tommi-puukon valmistustaito on laajasti hyrynsalmelaisten hallussa. Hyrynsalmen kansalaisopistossa on järjestetty kymmeniä vuosia kursseja Tommi-puukon valmistuksesta. Myös kesäkursseille on osallistunut henkilöitä ympäri Suomea ja jopa ulkomailta. Hyrynsalmen yhtenäiskoulun teknisen työn opettajat ovat olleet aitojen Tommi-seppien opissa omaksuakseen puukonteon tiedon ja taidon. Hyrynsalmen yhtenäiskoulun teknisissä töissä jokainen ikäpolvi sukupuoleen katsomatta valmistaakin Tommi-puukkoja.

Hyrynsalmelaiset Tommi-puukon tekijät ovat voittaneet lukuisia Suomen mestaruuksia ja ensipalkintoja pohjoismaisissa puukontekokilpailuissa. Voittajina on ollut niin miehiä kuin naisia samoin, kuin koululaisista tyttöjä ja poikia. Hyrynsalmen kunta on myös vahvasti mukana Tommi-puukkokulttuurin edistäjänä. Tämä ilmenee muun muassa Tommi-puukko -lahjoina kunnassa vieraileville arvohenkilöille. Vuonna 2002 hyrynsalmelaisen Pentti Kaartisen valmistama perinteinen Tommi-puukko edusti suomalaista puukkoa ja käsityötaitoa kansainvälisillä design-messuilla Tokiossa.

Tommi-puukon maine perustuu kauniin pelkistettyyn muotoon, ja sen käteen sopiva muoto mahdollistaa sen käyttämisen useissa eri tarkoituksissa. Tommi-puukon teon kulttuuri elää vahvana paitsi Hyrynsalmella, Kainuussa ja Koillismaalla, myös koko maassa. Arvokkainta Tommi-puukkokulttuurissa on kuitenkin se, että tavalliset kansalaiset sukupuolesta ja iästä riippumatta takovat Tommeja harrastuksenaan, kokevat iloa kädentaidoistaan ja ovat ylpeitä perinteen tuntemuksestaan.

Tommi-puukon Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, puukkoseppä Mauri Heikkinen (vasemalla) vetää puukkopiiriä Hyrynsalmen kansalaisopistossa syyskuussa 2017. Hänen kaverinaan puukonterää ahjossa kuumentaa Paavo Kemppainen. (Kuva: Juha Hankkila)

Tommi-puukon teon harrastajia on Kainuussa satoja, ja puukontekoperinnettä pidetään yllä aivan arjen tasolla. Ammattilaisia tai puoliammattilaisia Tommien tekijöitä on kymmeniä. Tommi-puukon tekijöissä on myös elinkeinonharjoittajia, jotka mainostavat Tommi-puukkoa omissa nimissään. Tommi-puukko kuuluu työmiesten, metsästäjien ja vaeltajien varustukseen sekä kansallispukujen yhteyteen ja arvokkaisiin tilaisuuksiin.

Perinteen taustaa ja historiaa

Vuonna 2014 tuli Tommi-puukon ”isän” Kalle Keräsen (1844-1912) syntymästä kuluneeksi 170 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Tommi-puukon Perinneyhdistys ry avasi Hyrynsalmen kunnantalolla pysyvän Tommi-näyttelyn. Näyttelyssä on laaja kokoelma Tommi-puukkoja eri aikakausilta sekä raudanpolttoon ja pajakulttuuriin liittyvää aineistoa. Vuosi 2019 oli Kalle Keräsen syntymän 175 juhlavuosi. Myös Fiskars, jossa Kalle sai lisäoppia, täytti samana vuonna 370 vuotta.

On todennäköistä, että paljon ennen Kalleakin on Hyrynsalmella tehty puukkoja, ja pajatyöskentely on ollut voimissaan. Hyrynsalmelta on löydetty Suomessa eniten raudanpolttoon liittyviä hyttejä. Rautaa on siis saatu omasta takaa omalla osaamisella, minkä ansiosta hyrynsalmelaisille jalostui korkeatasoinen raudan käsittelytaito. Tommi-puukko on saanut alkunsa tietyistä maamme historian vaiheista. Vuosina 1866-1868 olivat suuret nälkävuodet, jolloin Kainuusta lähdettiin leivän perässä etelään. Samoihin aikoihin kiellettiin viinan kotipoltto.

Seth Israel Keränen, eli Komulan Setti (1892-1989) teki Tommi-puukkoja vielä 96-vuotiaana, kuukautta ennen kuolemaansa. (Kuva: Tommi-puukkonäyttely Hyrynsalmen kunnantalolla.)

Kiertävä kupariseppä Joosua Jokelainen alkoi tehdä tarpeettomiksi jääneistä viinapannuista erilaisia talousastioita. Matkallaan hän saapui Hyrynsalmen Oravivaaralla sijainneeseen seppä Matti Keräsen torppaan. Jokelainen näki sepän pojan, Kallen, takovan puukkoja ja karkaisevan niitä veteen. Kupariseppä kehotti poikaa lähtemään etelään Fiskarsin ”isoon pajaan”. Siellä nuorukainen oppisi öljykarkaisua, vaskenvalua ja booraksin käyttöä juotoksissa. Paikalleen jäädessään kotikylässään Kalle olisi ollut vaarassa kuolla nälkään. Kalle Keränen pakkasi konttinsa ja lähti vaeltamaan nälkää pakenevien kerjäläisten mukana etelään. Kierreltyään ”suomet ja saaret” hän saapui viimein Fiskarsiin, minne oli samoihin aikoihin saapunut Thomas Woodvard Englannista hienotaospajan johtajaksi.

Neljän vuoden kuluttua vuonna 1870 Kalle Keränen palasi Fiskarsista oppineena mestarina kotikyläänsä Hyrynsalmelle, jalassaan kiiltävät saappaat ja hohtavat kellonvitjat lonkalla. Hän perusti perheen ja pajan ja aloitti monitaitoisen sepän ammatin harjoittamisen. Hän osasi valaa vaskesta aisakelloja sekä vyön- ja silojen solkia hevosten valjaisiin. Hän osasi myös koristeraudoittaa kirkkoreet. Myöhemmin hänen keskeiseksi taoksekseen muodostui puukko. Keräsen puukosta tuli suosittu kauniin muotonsa, kätevyytensä ja viiltävän terävyytensä tähden. Nimi Tommi-puukko juontuu Thomas ”Tommi” Woodvardista, josta Kalle Keränen mielellään puhui, ja johon hän itseään välillä vertasi. Kallea alettiin vähitellen kutsua Tommiksi, ja sitä kautta hänen puukkojaan Tommi-puukoiksi.

Kalle Keränen toimi vielä seppänä kuollessaan 68-vuotiaana vuonna 1912. Hänen poikansa Setti Keränen (1877-1953) oli isänsä veroinen mestari. Erityisesti Setti tuli tunnetuksi jääkärialokkaille tekemistään puukoista: Suomen itsenäisyysponnisteluissa vuonna 1916 Tommi-puukkoja taottiin Saksaan koulutukseen meneville jääkärialokkaille Hyrynsalmella yötä päivää, kun itäinen etappireitti kulki Hyrynsalmen Hallan talon kautta Haaparantaan ja sieltä Ruotsin kautta Saksaan.

Tommi oli kautta vuosikymmenten arjen perustyökalu. Se oli osa elämää, eikä siitä tehty sen suurempaa numeroa – joka miehen lonkalla heilui Tommi tuppeineen. Jossakin vaiheessa huomattiin, että Tommi-puukkoja ei enää ollutkaan niin paljon kuin ennen. Teollisesti tehdyt "morat" valtasivat alaa 1960–1970 -luvuilla. Kotiseutuneuvos Kalle Juntunen (1930-2018) huomasi tämän ja alkoi kerätä ja tutkia Tommi-puukon historiaa sekä haastatella puukontekijöitä. Sittemmin hän alkoi elvyttää jo katoamisuhassa olevaa puukkokulttuuria ja on onnistunut tehtävässään.

Kotiseutuneuvos Kalle Juntunen esittelee Tommi-puukkonäyttelyn avajaisissa presidentti Sauli Niinistölle lähetettävää Tommi-puukkoa Hyrynsalmella 7.9.2014. Puukon on tehnyt Mauri Heikkinen, ja tämä Tommi-puukko edustaa tavallisen työmiehen moneen tarkoitukseen soveltuvaa arkipuukkoa. (Kuva: Juha Hankkila)

Perinteen eteenpäin välittäminen

Tommi-puukon tekoa opetetaan perusopetuksessa ja kansalaisopistossa laajasti. Myös Hyrynsalmella sijaitsevan Taiteilijaresidenssi Mustarindan kanssa on tehty yhteistyötä Tommi-puukon valmistuksessa. Mustarindan kautta Tommi-puukkoja ja sen valmistusosaamista on lähtenyt myös ulkomaille, kun kansainväliset Taiteilijat ovat löytäneet Tommi-puukon kauneuden ja kätevyyden.

Aktiivisia tekijöitä on Hyrynsalmella kymmeniä. Uusia tekijöitä tulee lisää koko ajan kursseilta ja koulujen teknisten töiden opetuksen kautta. Hyrynsalmen keskustassa on liikenneympyrä, jonka keskellä on Leo Karsikkaan Vuolijat-veistos, joka viittaa Tommi-puukon elävään perinteeseen. Siinä isäpuukko on kyljellään maassa, mutta poikapuukko nostaa päätään kohti taivasta.

Tommi-puukosta on myös tehty sekä harrastajavoimin että ammattitasoisesti elokuvia ja nauhoitteita. Hyrynsalmen Kaunislehdon talomuseossa on paja, jossa kesäisin pidetään Tommi-puukon taontanäytöksiä. Myös Hyrynsalmella syntynyt taikuri-illusionisti, vuoden parhaaksi esiintyjäksi vuonna 2016 valittu Henri Kemppainen on tehnyt Tommi-puukkon liittyviä taikoja, jotka on kuvattu talvella 2017 Kaunislehdon talomuseossa. Tämä liittyy osana hänen kansainväliseen levitykseen tarkoitettuun Magic in Lapland -työhönsä.

Tommi-puukosta on tullut kulttiesine, jota sovelletaan eri tarkoituksiin. Tommi-puukon nimellä ratsastetaan myös markkinamielessä. Tommi-puukosta on poikinut markkinoille useanlaisia versioita, jotka eivät enää välttämättä täytä Tommi-puukon nimikettä. Tämä ilmiö ei välttämättä ole perinteen kannalta negatiivista, vaan se kertoo myös Tommi-puukkoperinteen vahvuudesta, jota voi soveltaa erilaisin tarkoitusperin.

Kun huomattiin, että Tommin idea puukon muodosta, laadusta ja nimistöstä alkoi villiintyä, Tommi-puukon Perinneyhdistys perusti asiantuntijoista muodostetun standardisointitoimikunnan. Sen toimeksiannosta Pentti Kaartinen teki malli-Tommit, jotka ovat esillä Hyrynsalmen kunnantalon Tommi-puukko -näyttelyssä.

Hyrynsalmen kunnantalolla avattiin juhlallisin menoin pysyvä Tommi-puukkonäyttely 7.9.2014. Näyttelyssä on Tommi-puukkoja eri aikakausilta sekä pajakulttuuriin ja raudanpolttoon liittyvää aineistoa. (Kuva: Juha Hankkila).

Tommi-puukot ovat voittaneet lukuisia Suomen mestaruuksia ja ykköspalkintoja muissa Pohjoismaissa. Tommi-puukko on edustanut vuonna 2002 suomalaista käsityötaitoa Tokiossa kansanvälisillä design-messuilla. Hyrynsalmelaisen puukkosepän Pentti Kaartisen tekemä Tommi on ollut esillä muun muassa Alvar Aallon teosten rinnalla näillä messuilla. Oma Tommi-puukko on lahjoitettu muun muassa presidentti Urho Kekkoselle, presidentti Mauno Koivistolle ja presidentti Sauli Niinistölle sekä useille ulkomaisille valtiomiehille. Presidentti Kekkosella oli myös tapana antaa Tommeja lahjaksi matkoillaan.

Perinteen tulevaisuus

Perinteentaitajien joukossa on edelleen perinteisiä, iäkkäitä seppiä, joiden rouheat Tommit ovat kulttiesineitä. On myös Tommien tekijöitä, joiden teokset ovat kultaliikkeiden vitriineissä. Lisäksi Hyrynsalmella koulussa jokakeväinen ylpeydenaihe on, kun koulunsa päättäneet kantavat kotiin itsetehdyn Tommin. Näistäkin syistä Tommi-puukon perinteen tulevaisuus on vahva. Menestystarina läpi vuosikymmenten, yli vuosisadan, kertoo, kuinka vahvaa paikalliskulttuuri voi olla. Silti tänä päivänä mikä tahansa perinne voi olla uhan alla. Tommi-puukon perinnestatusta täytyy vaalia monella tavalla, jotta se säilyisi paitsi perinteenä, myös elävänä nykyajan kulttuurimuotona. Tommi-puukon Perinneyhdistys ja sen tekemä työ on oleellinen osa Tommi-puukkoperinteen säilymistä ja vaalimista.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Tommi-puukon Perinneyhdistys ry

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Yle Uutiset: Puukkopitäjä saa vihdoin terät esille

Hyrynsalmen historia -teos.

Kirjailija Ilmari Kiannon runo, "kiitosvirsi" tommiseppä Setti Keäselle 1921.

Kotiseutuneuvos Kalle Juntusen muistiinpanot, lukuisat haastattelut.

Lehtijuttuja 1990-2018.

Mestaripelimann, kansanpelimanni Ressan Lassin soiiteisiin kuuluu mm. Tommi-puukon takojan sottiisi.

Presidentti Kekkosen kirje seppä Antti Kemppaiselle, 1971.

Ruusuvuori, Anssi (2009) Puukon historia. Tampere: Apali Oy.

Tommi-puukon Perinneyhdistyksen pöytäkirjat.

Tommi-puukon -näyttelyn seinätaulut ja muu näyttelyaineisto Hyrynsalmen kunnantalolla.

Väinö Taurun elokuvat Tommi-puukosta.