Umpihankihiihto

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Umpihankihiihtobanneri.PNG

Umpihankihiihto
Sijainti Suomi
Asiasanat umpihankihiihto, hiihtäminen, puusukset, jokamiehen oikeudet

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Kuvat: Pudasjärven kaupunki/Juha Nyman.

Umpihankihiihtoa harrastavat pienet ryhmät talvivaelluksilla, sekä yksin tai kaksin hiihtävät luontoharrastajat, metsästäjät ja kalastajat sekä henkiöt, joiden pitää likkua talvella maastossa.

Umpihankihiihdolla ei ole mitään järjestöä. Lajissa järjestetään Pudasjärvellä kaksipäiväinen Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskilpailu. Kilpailu perustettiin vuonna 1998 ja on järjestetty jo 20 kertaa. Laskuvarjojääkärikoulu järjestää vuosittain kaukopartiohiihdon, jossa metsäsuksilla hiidetään jatkosodan kaukopartioita kunnioittaen jopa 300 km.

Umpihankihiihto2.jpg

Perinteen harjoittaminen

Umpihankihiihtoa harjoitetaan paksussa lumessa liikuttaessa niin kuin tuhansia vuosia sitten. Metsäsuksia myydään yli 15000 paria vuodessa. Hiihtäjiä ei tilastoida mutta suksien myynnnistä voidaan arvioida että umpihankihiihtäjiä on yli 100000.Metsäsuksi on 240-300 cm. pitkä ja 7 cm leveä, tehty samoista materiaaleista kuin pienet latusukset. Sauvoissa on leveä sompa, jotta se ei uppaisi syvälle lumeen. Hiihtojalkineina käytetään yleensä kumisaappaita joissa on irrotettava, helposti kuivatettava huopavuori. Jos suksi vähän uppoaa, ei lumi silti pääse saappaaseen. Saapas on lämmin kovillakin pakkasilla. Myös taukotulilla saapas on parempi kuin mono.

Perinteen taustaa ja historiaa

Ihmiskunta on keksinyt suksen selviytyäkseen talvesta subarktisella ja arkisella ilmastoalueella nykyisestä Suomesta aina Siperiaan asti. Sana suksi on yli 5000 vuotta vanha suomalais-ugrilainen sana. Vanhimmat suksilöydötkin ovat ajalta 3000 ekr. Muinaissukset olivat alle 150 cm pitkiä ja 20 cm. leveitä. Sama suksimalli, puunsäleistä tai muovista tehtynä on yhä käytössä metsästäjillä sekä moottorikelkoissa turvavarusteena jotta kelkan rikkouduttua kairasta pääsee pois. Rauta-ajan jälkeen alettiin käyttää pidempiä ja kapeampia, nopeampia suksia. 1800-luvulla puhuttii erikseen matkasuksista, rekiteiden ja talojen välisten latujen sukista ja metsäsuksista. 1920-luvulle asti metsäsuksia tehtiin yhdestä puusta,1930 luvulta lähtien puusäleistä ja 1980-luvulta lähtein muovista kuten muitakin suksia. Hiihto tarkoitti vuosituhansia umpihankihiihtoa. Vasta 1800-luvun loppupuolella hiihto siirtyi valmiille laduille ja sitten luisteluhiihdon myötä koville latu-urille joilla voisi ilman suksia juosta tai ajaa polkypyörällä. Tämä uusi laji säilytty nimen hiihto ja murtomaahiihto, alkuperäinen, elävä perinne sai tyytyä vähän humoristiseen nimitykseesä umpihankihiihdoksi.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Umpihankihiihto siirtyy tarvepohjalta vanhemmilta nuoremmille metsästäjille ja kalastajille esimerkin kautta, samoin luonnosta nauttimisen tapana esimerkin kautta vanhemmalta nuoremmille vaeltajille. Puolustusvoimien pohjoisimmassa varusmiehiä kouluttavissa yksiköissä ja laskuvarjojääkärikoulussa sekä rajavartiolaitoksessa opetetaan umpihankihiihtoa. . Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskilpailut Pudasjärvellä ovat vuodesta 1998 tuoneet suuren, vanhan mutta huonosti tunnetun lajin julkisuuteen ja siirtäneet perinnettä eteenpäin erityisesti Eteläisessä Suomessa.

Lahden hiihtomuseossa on umpihankihiihdon aineistoa. Pudasjärven urheilijat ry:llä on arkisto umpihankihiihdosta. Kansallismuseossa ja maakunta- sekä kotiseutumuseoissa on umpihankihiihdossa käytettyjä suksia. Muutoin koko suomen historia ja sotahistoria on täynnä umpihankihiihtoa, Joutselän taistelu 1555. Juho Vesaisen hiihto Petsamoon ja luostarin hävitys 1569, talvisota, metsätyöt, jopa koulumatkat umpihangessa.

Perinteen tulevaisuus

Umpihankihiihto.jpg

Umpihankihiihdon suosio retkeilyssä on kasvamassa mutta metsästyksessä, kalastuksessa ja ammateissa ilmeisesti säilymässä ennallaan. Ulkomailta tuleville matkaiijoille umpihankihiihto on mahdotonta, jos heillä ei ole hiihdosta mitään kokemusta. Hiihtotaitoisille se kyllä sopii.' Umpihankihiihto on mahdollistanut Itä- ja Pohjois-Suomessa selviytymisen paitsí esihistoriallisella ajalla, myös viime vuosisadan alkupuolella elämisen syrjäisillä seuduillla, metsätöiden tekemisen talvella ja monien lasten koulumatkatkin. Hiihto umpihangessa on tukenut toimeentulomahdollisuuksia ja mahdollistanut haja-asutuksen jota metsätyö viime vuosisadan alkupuolella edellytti. Taito liikkua umpihangessa ratkaisi myös esimerkiksi Talvisodassa Suomussalmen suunnan taistelut suomalaisten suureen voittoon. Itä- ja Pohjois-Suomessa säilyy tarve hiihtämiseen useimmilla, joiden täytyy harrastuksensa tai työnsä puolesta liikkua talvisessa metsässä. Huvin, kuntoilun ja virkistyksen takia hiihtävät paitsi lumisess Suomessa asuvat, myös eteläsuomalaiset parin päivän tai yli viikonkin kestävilä retkillään, yöpyen maastosss tai autio- ja varaustuvissa.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Pudasjärven Urheilijat Ry

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Video: Umpihankihiihdon MM-kisat 2017

Video: Umpihankihiihtoa ja lumirakkautta lumirikkaalla Syötteellä

Umpihankihiihto-kuvagalleria

Umpihankihiihdon MM-kisat