Uudenvuoden vietto Suomessa
| Uudenvuoden vietto Suomessa | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Uusivuosi on juhla, jolla juhlistetaan vuoden vaihtumista. Uuttavuotta juhlitaan ympäri maailmaa eri tavoin kuten ilotulituksilla. Suurin osa suomalaisista juhlii uuttavuotta. Yleensä sitä juhlitaan perheen tai kavereiden kanssa. Ilotulitus tapahtumia järjestetään joittenkin kuntien toimesta.
Perinteen harjoittaminen
Kun uutenavuotena kello lyö kaksitoista, nostetaan maljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta. Uuden vuoden juhlaruokiin kuuluvat nakit ja perunasalaatti. Ravintolat ovat uutenavuotena täynnä ja tansseja järjestetään. Perinteeseen kuuluu myös tasavallan presidentin uudenvuoden juhlapuhe, jossa käsitellään kuluneen vuoden tapahtumia, alkaneen vuoden näkymiä ja lopuksi kansalaisille toivotetaan hyvää uutta vuotta. Ilotulitteiden ampuminen kuuluu uuteen vuoteen. Ilotulitteita ammutaan eniten uudenvuoden vaihduttua uudenvuodenpäiväksi. Viime vuosina ilotulitteiden paukuttelu on tosin aloitettu jo uudenvuodenaaton edellisenä yönä, mutta ilotulitteita saisi ampua vain kello 18-02. Uudenvuodenaattona tai -yönä tinakenkien valamisella ennustetaan tulevan vuoden tapahtumia. Tinan valamisessa lyijy sulatetaan suuressa kauhassa ja kaadetaan sen jälkeen kylmään veteen. Metallin jähmettyessä se saa mielikuvitteellisia muotoja. Kovettuneesta metallista luetaan ennustuksia. Tinan muotoja tulkitaan yleensä kuvainnollisesti kuten kuplinut tina viittaa rahaan, hauras tina epäonneen ja laivan muoto matkustamiseen.
Perinteen taustaa ja historiaa
Uutta vuotta Suomessa on juhlittu 1300-luvulta alkaen keskitalven aikaan, mutta virallisesti vasta 1500-luvulta alkaen. Sitä ennen vuodenvaihde on sijoittunut maanviljelyskulttuurin mukaan syksyyn satovuoden päättymiseen ja kekri-juhlaan. Uudenvuodenyönä uskottiin olevan liikkeellä pahoja henkiä. Niitä ajettiin pois pitämällä kovaa ääntä. Nykyinen ilotuliteperinne liittyy siihen. Entisaikaan vuodenvaihteessa tehtiin taikoja ja enteitä. Taioilla toivottiin muun muassa terveyttä tulevalle vuodelle, enteillä selvitettiin, mitä vuoden aikana tulee tapahtumaan.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Uudenvuodenperinteet luontevasti välittyvät eteenpäin perheiden, sukujen ja tapahtumien välityksellä. Myös netti, radio ja tv siirtävät tietoa uusille sukupolville.
Perinteen tulevaisuus
Uuttavuotta tullaan juhlimaan aina. Se on niin iso osa eri maiden ja kulttuurien perinteitä. Uudenvuoden tavat ja-perinteet ovat vahvoja ja vakiintuneita. Uusi vuosi antaa uudet mahdollisuudet ja sen juhliminen ei varmasti tule loppumaan.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Taide ja luova ilmaisu -valinnaisryhmä, Jedu Nivala
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/30/uudenvuoden-vanhat-perinteet