Uunijuusto ja sen valmistaminen

Sijainti
Asiasanat	ternimaito, perinneruoka, jälkiruoat

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Uunijuuston valmistus on erityisesti maaseutualueilla elävä perinne, joka on säilynyt sukupolvien ajan. Perinteen tuntijoita ovat erityisesti vanhemmat sukupolvet, joilla on kokemusta raakamaidosta valmistettavista perinneruoista. Karjatalouden ja maidontuotannon parissa työskentelevät ihmiset tuntevat uunijuuston valmistuksen hyvin, sillä sen perinteinen raaka-aine on ternimaito, joka saadaan lypsylehmästä heti poikimisen jälkeen. Monet kotitaloudet, joissa on ollut omaa maidontuotantoa, ovat säilyttäneet tämän perinteen. Lisäksi kotiseutuyhdistykset ja perinneruokaa vaalivat yhdistykset ovat tärkeässä roolissa perinteen ylläpitämisessä ja tuntemuksessa.

Nykyisin perinteen tuntemus on osittain kaventunut, koska maatalouden rakenne on muuttunut ja suurin osa ihmisistä ei enää elä suoraan karjatalouden parissa. Tämä on johtanut siihen, että vain tietyillä alueilla perinne on säilynyt vahvana. Perinteentuntijat ovat usein myös aktiivisia ruokaperinteen vaalijoita, jotka haluavat jakaa tietämystään uusille sukupolville. Ruokakirjoittajat, keittiömestarit ja kotikokit, jotka arvostavat perinteisiä ruokia, ovat myös tärkeässä roolissa uunijuuston tunnettavuuden ylläpitämisessä.

Perinteen harjoittaminen

Uunijuuston valmistus alkaa ternimaidon hankinnalla, mikä on nykyisin haastavampaa, koska raakamaitoa ei ole helposti saatavilla kaupoista. Perinteen harjoittajat saavat ternimaidon yleensä omasta tai tuttavan navetasta. Maito maustetaan usein kevyesti suolalla ja voidaan makeuttaa sokerilla. Se kypsennetään uunissa miedolla lämmöllä, kunnes koostumus muuttuu hyytyneeksi ja pinta saa kauniin kullanruskean värin. Perinteisesti uunijuusto tarjoillaan kermamaidon, hillon tai marjojen kera. Sen valmistus on juhlanomainen hetki monissa perheissä, ja sitä tehdään erityisesti keväisin ja kesäisin, kun karjanpoikimiset ovat yleisimpiä.

Perinteisesti uunijuusto valmistetaan savi- tai valurautavuoassa, mikä antaa sille erityisen rakenteen. Nykyisin käytetään myös lasisia ja metallisia uunivuokia. Ternimaitoa voi joskus löytää suoraan maatiloilta tai maitotiloihin erikoistuneista verkkokaupoista. Perinteestä kiinnostuneet ihmiset kokeilevat myös vaihtoehtoisia valmistustapoja, kuten uunijuuston tekemistä tavallisesta maidosta ja kananmunasta, mutta lopputulos ei ole täysin samanlainen kuin aidosta ternimaidosta valmistettu uunijuusto.

Perinteen taustaa ja historiaa

Uunijuuston valmistus alkaa ternimaidon hankinnalla, mikä on nykyisin haastavampaa, koska raakamaitoa ei ole helposti saatavilla kaupoista. Perinteen harjoittajat saavat ternimaidon yleensä omasta tai tuttavan navetasta. Maito maustetaan usein kevyesti suolalla ja voidaan makeuttaa sokerilla. Se kypsennetään uunissa miedolla lämmöllä, kunnes koostumus muuttuu hyytyneeksi ja pinta saa kauniin kullanruskean värin. Perinteisesti uunijuusto tarjoillaan kermamaidon, hillon tai marjojen kera. Sen valmistus on juhlanomainen hetki monissa perheissä, ja sitä tehdään erityisesti keväisin ja kesäisin, kun karjanpoikimiset ovat yleisimpiä.

Perinteisesti uunijuusto valmistetaan savi- tai valurautavuoassa, mikä antaa sille erityisen rakenteen. Nykyisin käytetään myös lasisia ja metallisia uunivuokia. Ternimaitoa voi joskus löytää suoraan maatiloilta tai maitotiloihin erikoistuneista verkkokaupoista. Perinteestä kiinnostuneet ihmiset kokeilevat myös vaihtoehtoisia valmistustapoja, kuten uunijuuston tekemistä tavallisesta maidosta ja kananmunasta, mutta lopputulos ei ole täysin samanlainen kuin aidosta ternimaidosta valmistettu uunijuusto.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Uunijuuston valmistuksen taito siirtyy useimmiten suullisesti sukupolvelta toiselle. Monet isovanhemmat opettavat lapsenlapsilleen tämän perinteisen herkun valmistuksen, ja näin perinne pysyy elävänä. Perinneruokiin keskittyvät tapahtumat ja ruoanvalmistuskurssit ovat myös tärkeitä tapoja jakaa tietoa uunijuuston valmistuksesta. Sosiaalinen media ja ruokablogit ovat tuoneet perinteiset reseptit laajemman yleisön saataville, mikä auttaa perinteen säilyttämisessä. Kaupunkialueilla perinnettä voi olla vaikeampi ylläpitää, koska ternimaidon saanti on rajoitettua, mutta vaihtoehtoisia valmistustapoja kehitetään jatkuvasti.

Nykyisin monet ruoka-aiheiset tv-ohjelmat ja nettisivut esittelevät perinteisiä ruokia, ja niiden avulla uunijuusto voi saavuttaa uusia harrastajia. Lisäksi koulujen kotitalousopetuksessa voidaan tuoda esiin perinneruokia ja innostaa nuoria kokeilemaan niiden valmistusta. Joillakin alueilla järjestetään myös kyläpäiviä ja ruokafestivaaleja, joissa esitellään paikallisia perinneruokia, ja uunijuusto saattaa olla yksi niistä.

Perinteen tulevaisuus

Uunijuuston perinne on osittain uhattuna, sillä nykypäivänä ternimaidon saatavuus on heikentynyt kaupallisten rajoitusten ja maatalouden muutosten myötä. Kuitenkin kiinnostus perinneruokia kohtaan on kasvussa, ja monet ihmiset haluavat oppia valmistamaan perinteisiä ruokia. Uudet sukupolvet voivat löytää vaihtoehtoisia tapoja valmistaa uunijuustoa esimerkiksi pastöroidusta ternimaidosta tai jopa muista maitojohdannaisista. Ruokakulttuurin elävänä pitäminen vaatii tietoista vaalimista, mutta kiinnostus suomalaisiin perinteisiin ruokaperinteisiin antaa toivoa uunijuuston tulevaisuudelle.

Tulevaisuudessa elintarvikealan kehitys saattaa tarjota uusia ratkaisuja ternimaidon saatavuuteen, ja ruokakulttuurin arvostuksen kasvaessa perinteiset ruoat voivat saada uutta suosiota. Mahdolliset kuluttajatuotteet, kuten pakaste- tai valmisuunijuusto, voivat tehdä tästä perinteisestä herkusta helpommin lähestyttävän myös niille, joilla ei ole pääsyä tuoreeseen ternimaitoon.