Vanhan kirjallisuuden päivät

Sijainti	Sastamala, Pirkanmaa
Asiasanat	kirjallisuus, kesätapahtumat, kulttuuri, vanhat kirjat, antikvariaatit, lukeminen

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Ensimmäiset Vanhan kirjallisuuden päivät järjestettiin vuonna 1985.

Vanhan kirjallisuuden päivät on Sastamalassa vuosittain juhannuksen jälkeisenä perjantaina ja lauantaina järjestettävä pääsymaksuton kirjallisuustapahtuma, jota järjestää Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kirjallisuuden säilymistä, tuntemusta ja tunnetuksi tekemistä sekä toimia kirjallisuudesta, sen tutkimisesta, huollosta, näytteille asettamisesta ja arvostuksesta kiinnostuneiden toimijoiden yhdistäjänä. Nykyisenä puheenjohtajana toimii kirjailija Matti Rönkä, ja kirjapäivien ohjelman suunnittelusta vastaavaa ohjelmavaliokuntaa johtaa kirjailija Sanna-Mari Hovi. Yhdistyksessä työskentelee lisäksi toiminnanjohtaja ja tuottaja, ja käytännön järjestelyt toteutetaan pitkälti talkoovoimin ja yhteistyökumppaneiden tuella.

Ensimmäisillä Vanhan kirjallisuuden päivillä vuonna 1985 oli paikalla seitsemän antikvaarista kirjanmyyjää sekä noin 1 000 kävijää. Vuosien varrella kirjapäivät ovat kasvaneet valtakunnallisesti merkittäväksi tapahtumaksi, joka kerää Sastamalaan joka kesä noin 30 antikvaarista kirjamyyjää, yli 40 uuden kirjan myyjää ja kirja-alan yhdistystä, sekä noin 10 000 kävijää. Kirjapäiville tullaan etsimään uutta luettavaa, metsästämään harvinaisuuksia, tapaamaan tuttuja ja viettämään aikaa. Monet palaavat Sastamalaan vuosi toisensa jälkeen, mutta samalla tunnelmaltaan leppoisa ja välitön tapahtuma houkuttelee kiinnostavalla ohjelmalla ja esiintyjillä paikalle joka kesä myös uusia kasvoja.

Perinteen harjoittaminen

Vanhan kirjallisuuden päivät on pääsymaksuton tapahtuma ja se on perinteisesti järjestetty Sylvään koululla, jossa myyntipöydät ja esittelypisteet on sijoitettu koulun sisätiloihin ja piha-alueen suureen telttaan. Kirjapäivillä on vuosittain vaihtuva teema, jonka mukaan tapahtuman ohjelma rakennetaan. Teema on usein valittu erilaisten kirjakulttuurin juhlavuosien mukaan. Esimerkiksi vuonna 2018 teemana oli 175 vuotta aiemmin syntyneen Minna Canthin kunniaksi ”Naisen paikka”, kun taas vuoden 2024 tapahtumaa vietettiin kirjapäivien neljäkymmenvuotisen taipaleen kunniaksi teemalla ”Juhla”. Esimerkiksi juhlateeman myötä kirjapäivillä käsiteltiin muun muassa juhlimista kirjallisuudessa sekä juhlaperinteitä.

Tuomo Rannankari duo Lasten kirjapäivillä 2022. Kuvaaja: Mikko Joona.

Kirjapäivien aikaan on myös järjestetty ennakko-ohjelmaa ennen varsinaisen tapahtuman alkua torstaina: viime vuosina on esimerkiksi tutustuttu Marttilankadun Kirjakortteliin kävelykierroksen merkeissä, seurattu kirjailijakeskusteluja Suomalaisen kirjan museo Pukstaavissa sekä kuunneltu musiikkia keskiaikaisessa Pyhän Marian kirkossa. Varsinaisten kirjapäivien alkaessa perjantaina ohjelmaa on ollut Sylvään koulun juhlasalissa, auditoriossa sekä kirjailijalavalla. Tapahtuman avaa perinteisesti yhdistyksen puheenjohtaja, minkä jälkeen kuullaan jonkun tunnetun ja ansioituneen kansalaisen puhe vuoden teemasta. Perjantain suosittua ohjelmaa on esimerkiksi Suomen Tietokirjailijoiden ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen järjestämä ”Elämäni tietokirjat”, jossa tunnetut henkilöt kertovat heille tärkeistä tietokirjoista. Ensimmäisen päivän päättävät useimmiten konsertti ja/tai runoihin keskittyvä tilaisuus.

Lauantaina ohjelma alkaa Lasten omilla kirjapäivillä, joka tarjoaa ohjelmaa myös perheen pienimmille. Viime vuosina Lasten omilla kirjapäivillä on nähty mm. lastenmusiikkiyhtyeitä, lastenkirjailijoita ja erilaisia maskotteja. Suosittu on myös Bibliofiilien seuran järjestämä Kirjateekki, jossa kirjailijat kertovat lukukokemuksistaan ja lausujat lukevat näytteitä näistä valituista lukuelämyksistä. Kirjapäivien ohjelma päättyi useana vuonna tapahtumaan paikallisväriä tuoneeseen Tyrvääläinen trykiin, jonka järjesti paikallinen kustannusliike Warelia.

Kävijöitä ostoksilla kirjateltassa vuonna 2017. Kuvaaja: Reijo Keskikiikonen.

Tuttujen suosikkien lisäksi Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelma muuttuu ja vaihtelee joka vuosi: esimerkiksi vuonna 2023 kirjanystäviä ilahduttivat Kennelliiton lukukoirat ja jo muutamana vuonna järjestetyssä Kirjaräp-non-stop-räppipajassa on päässyt itse riimittelemään. Kirjailijalavalla on nähty nuorten tekemiä kirjailijahaastatteluja ja tapahtumassa on perinteisesti jaettu myös erilaisia palkintoja, kuten Suomen Tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinto ja Antikvaaristen kirjakauppiaiden valitsema Vuoden kirjatoukka -titteli sekä julkistettu Aamulehden Tulenkantaja-palkintoraadin puheenjohtaja tulevalle vuodelle. Aiheiltaan moninaiset paneelikeskustelut, haastattelut ja kirjanjulkistukset täydentävät päivien ohjelmaa vuosittain. Nykyisin osa ohjelmasta striimataan livenä ja lisäksi sitä pääsee katsomaan myös jälkikäteen Vanhan kirjallisuuden päivien Youtube-kanavalta.

Monipuolisen ohjelman lisäksi Vanhan kirjallisuuden päivien kivijalan muodostaa antikvaaristen kauppiaiden kirjamyynti. Uudet kirjat ja kirja-alan tuoreet kuulumiset tavoittaa puolestaan kustantajien ja yhdistysten esittelypisteistä. Tuttuja voi tavata paitsi Sylvään koulun käytävillä, myös kirjateltan tapahtumaravintolassa, josta on viime vuosina huolehtinut paikallinen pitopalveluyritys Liekoranta. Vanhan kirjallisuuden päivät ovat näkyvä tapaus varsinaisen tapahtumapaikan lisäksi ympäri Sastamalaa, ja ilmainen kaupunkibussi kiertää juna- ja linja-autoaseman lisäksi paikkakunnan keskeisiä nähtävyyksiä.

Perinteen taustaa ja historiaa

Sastamalan kaupungilla on pitkä ja moninainen kirjallinen historia. Seudulta on kotoisin useita tunnettuja kulttuurivaikuttajia, kuten esimerkiksi ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden perustaja Antti Lizelius, suomen kielen kehittäjä Antero Warelius, akateemikko Pertti Virtaranta, kielitieteilijä Heikki Ojansuu, runoilija Kaarlo Sarkia sekä kuvittajat Rudolf Koivu ja Mauri Kunnas. Sastamalasta tekee kirjakaupungin myös paikallisen apteekkarin O. A. Bäckmanin jo vuonna 1891 perustama kirjakauppa kirjakellareineen. Nykyisestä Marttilankadun Kirjakorttelista löytyykin tämän Tyrvään kirjakaupan lisäksi esimerkiksi kustannusliike Warelian kivijalkaliike, Antikvariaatti Tyrwää, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi sekä Herra Hakkaraisen talo.

Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi Vanhan kirjallisuuden päivät sai alkunsa juuri Sastamalassa, tuolloin vielä Vammalassa. Syntysanat tapahtumalle lausui Tyrväältä kotoisin ollut Tampereen museotoimen johtaja Martti Helin vuonna 1984 järjestetyssä Vammalan kaupungin matkailuseminaarissa, jossa oli ehdotettu, että kaupunkiin pitäisi saada oma kesätapahtuma. Idea sai nopeasti kannatusta, ja ensimmäiset kirjapäivät päätettiin järjestää jo seuraavana kesänä. 5.–6.7.1985 Vammalan lukion tiloissa järjestetty tapahtuma syntyi pitkälti kaupungin työntekijöiden, paikallisten kirjallisuudesta kiinnostuneiden toimijoiden, Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat ry:n ja Bibliofiilien seuran yhteistyönä. Kirjapäivien ohjelma oli laadittu mahdollisimman monipuoliseksi ja siinä oli sekä valtakunnallista että paikallista väriä: kirjallisuusseminaarissa Helin määritteli vanhan kirjallisuuden käsitettä, Anssi Arohonka puhui kirjojen keräilystä harrastuksena, professori Osmo Ikola kertoi suomalaisista Raamatuista ja professori Virtaranta käsitteli Antero Wareliuksen tutkimusmatkaa halki Suomen. Antikvaariset kirjakauppiaat myivät kirjoja, järjestettiin kaksi kirjahuutokauppaa ja näyttelyissä esiteltiin esimerkiksi Kalevala-aiheista kirjallisuutta. Huumoria edusti Wareliuksen huvinäytelmä ”Vekkulit ja kekkulit” (1848), jonka Vammalan teatteri esitti kahdesti. Tapahtumaan löysivät tiensä useat kiinnostuneet kävijät, ja lehdistö kuvasi sitä virkistäväksi ja uudenlaiseksi perinteisten kesätapahtumien joukossa.

Vanhan kirjallisuuden päivillä vuonna 1987. Kuvaaja: Markku Mäkinen.

Ensimmäisen kesän osoittauduttua menestykseksi päätettiin tapahtuman järjestämistä jatkaa, ja seuraavana vuonna se siirrettiin isompiin tiloihin Sylvään koululle. Ohjelmassa oli jälleen kirjallisuusseminaari ja erilaisia näyttelyitä, joissa esiteltiin esimerkiksi Suomen Exlibris-yhdistystä, kirjansidontaa ja kirjaharvinaisuuksia. Uutena alettiin järjestää myös ”Kirjatoukkain ehtoohuvit” -nimistä iltatapahtumaa. Alkuvuosina tapahtuman järjestämisessä toimittiin pitkälti talkoopohjalta ja pienillä resursseilla, kunnes loppuvuodesta 1986 perustettiin tarkoitusta varten oma yhdistys, Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi nimettiin suurlähettiläs Paul Gustafsson.

Tulevina vuosina tapahtuman perusrakenne pysyi pitkälti samana: ohjelma koostui kirjamyynnistä, kirjahuutokaupoista, kirjallisuusseminaareista ja näyttelyistä, joiden taustalla oli kulloisenkin vuoden teema. Kirjapäivillä on vuosien varrella nähty myös esimerkiksi erilaisia kursseja, kuten Kirjojen keräilyn ABC-kurssi sekä kirjansidonnan työnäytöksiä. On järjestetty kirjoituskilpailuja yläasteikäisille ja tuotu yhteen suomalaisia lukupiirejä eri puolilta maata. Suosittu ohjelmanumero oli pitkään ”Tämän runon haluaisin kuulla” -tilaisuus, jossa tunnetut lausujat kuten Seela Sella ja Heikki Kinnunen esittivät yleisön toiverunoja. Vuodesta 2006 alkaen tapahtuman toinen päivä on alkanut Lasten omilla kirjapäivillä. Iltaa on vuosien varrella jatkettu musiikin merkeissä niin Ellivuoren maisemissa Sastamalan kaupungin järjestämässä yksityisessä kutsutilaisuudessa kuin tapahtuman ravintolatoimijan omatoimisesti järjestämässä iltatapahtumassa.

Tapahtuman avasi useimmiten 1980–2000-luvuilla esimerkiksi opetusministeri tai eduskunnan puhemies, ja myös presidenttiparin aikatauluun kirjapäivät ovat sopineet monesti. Jo 40 vuotta täyttänyt tapahtuma on koko historiansa ajan pyrkinyt nostamaan esille ja juhlistamaan kirjakulttuuria laajasti. Kipinä kirjamuseon perustamiseenkin syttyi kirjapäivillä 1990-luvun alkupuolella.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelmassa käsitellään kirjakulttuuria useista eri näkökulmista ja osallistutaan mm. kansalliseen keskusteluun kirja-alan tulevaisuudesta, mikä pitää tapahtuman elinvoimaisena. Vuosien varrella on nostettu esiin muun muassa teemoja kirjallisuuden tutkimuksesta, kirjailijana työskentelemisestä, kustannusalan taloudesta, käännöskirjallisuudesta ja kirjaviennistä maailmalle, kirjoista suomalaisuuden ja menneisyyden peilinä ja toisaalta niiden saamista kansainvälisistä vaikutteista, kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä esimerkiksi tasa-arvoon liittyen, lastenkirjallisuudesta sekä lukemisen henkilökohtaisista merkityksistä ihmisille. Kun aiheet ja esiintyjät ovat ajan hermolla, houkuttaa se paikalle paitsi vakituisia, myös uusia kävijöitä.

Lapsille suunnattu ohjelma on vuosien varrella lisääntynyt, mikä auttaa välittämään perinnettä eteenpäin uusille sukupolville. Myös nuorten osuus ohjelmasisältöjen tekijöinä on kasvanut, ja esimerkiksi Vammalan lukion opiskelijat ja kustannusliike Warelian työntekijät ovat viime vuosina suunnitelleet ja toteuttaneet kirjapäiville kirjailijahaastatteluja.

Vuosi 2020 oli koronapandemian vuoksi poikkeuksellinen, kun fyysistä tapahtumaa ei voitu järjestää. Sen sijaan kirjanystävien oli mahdollista seurata erilaisia verkossa julkaistuja esitelmiä, minkä lisäksi kulttuuritalo Jaatsille Sastamalaan koottiin näyttely, jossa pääsi tutustumaan tapahtuman historiaan. Vuonna 2021 oli jälleen mahdollista kokoontua Sylväälle tekemään kirjalöytöjä, vaikka tapahtuma järjestettiinkin tavallista myöhemmin, ohjelmaa oli hajautettu eri paikkoihin ja näytteilleasettajien määrää oli karsittu. Poikkeusvuosista huolimatta kirjapäivät ovat palautuneet entiselleen, mikä osaltaan kertoo perinteen vahvuudesta ja elävyydestä.

Kirjapäivien asema paikkakunnalla on vahva, ja se tunnistetaan tärkeäksi paikalliseksi perinteeksi. Tästä kertoo myös tapahtumaan vuosien mittaan sitoutuneiden ihmisten laaja joukko: vakiokävijöiden lisäksi useat antikvaarisista kirjakauppiaista ja yhteistyökumppaneista ovat osallistuneet kirjapäiville niiden alkuajoilta asti. Myös järjestäjäpuolella on tehty varsin pitkiä uria, esimerkiksi Vammalan kaupungin kulttuurisihteeri Ilpo Tiitinen oli järjestämässä tapahtumaa vuodesta 1989 aina vuoteen 2004 asti. Tämä on luonut kirjapäivien ympärille jatkuvuuden tunnetta, ja tapahtuman taustalla oleva me-henki on siirtynyt eteenpäin uusille tekijöille. Yhdistelmä kotikutoisuutta ja kirjakentän kärkiniemiä on tehnyt Vanhan kirjallisuuden päivistä tapahtuman, johon kaikki kirjanystävät tuntevat olonsa tervetulleiksi.

Perinteen tulevaisuus

Ohjelmalava Sylvään koulun salissa. Kuvaaja: Laura Vanzo.

Vanhan kirjallisuuden päiviä järjestetään jatkossakin Sastamalassa vuosittain. Yhdistys ja ohjelmavaliokunta alkavat suunnitella seuraavan vuoden tapahtumaa ja ohjelmaa aina syys-lokakuussa. Ohjelmaformaattien suhteen pidetään kiinni niistä, jotka kiinnostavat yleisöä, ja toisaalta vanhoista uskalletaan luopua.

Järjestäjien näkökulmasta Vanhan kirjallisuuden päivillä on tärkeä sivistystehtävä, sillä lukeminen edistää tasa-arvoa ja moniäänisyyttä, kun taas lukutaidon heikkeneminen johtaa eriarvoistumiseen. Tapahtuman pääsymaksuttomuus on sekä kävijöille että järjestäjille tärkeä arvo, joka tahdotaan mahdollistaa myös tulevaisuudessa.

Vaikka kirjapäivät elävät ajassaan, vanha kirja pysyy tapahtuman keskiössä. Vanhat kirjat ovat toisaalta keräilykohde, toisaalta niiden avulla voidaan hahmottaa uudemman kirjallisuuden asemaa ja merkitystä. Antikvariaatit ovat nykyisin myös nuorten suosiossa, ja käytetyn kirjan ostaminen on ekologinen valinta.