Vanhojenpäivä

From Elävä perintö -wiki
Jump to navigation Jump to search
Meidan perintö.png
Vanhojenpäivä
Sijainti Suomi
Asiasanat tanssi, musiikki, iltapuku, kampaus

Tanssi.jpg

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Vanhojenpäivä on suomalaisten lukion toiseksi viimeisen vuoden opiskelijoiden viettämä juhlapäivä, jonka tärkeimmät piirteet ovat pukeutuminen juhlapukuihin sekä tanssiesitys eli vanhojentanssit. Päivää vietetään sen kunniaksi, että abiturienttien lopetettua koulutyönsä on lukion toinen luokka jäänyt koulun ylimmäksi.

Perinteen harjoittaminen

Nykyisellään vanhojenpäivä on muodostunut kalliiksi tapahtumaksi varsinkin tytöille perheineen. Puvun ostamisen tai vuokraamisen lisäksi myös kampaus, ehostus ja kengät kasvattavat budjettia. Poikien asu on yleensä smokki, frakki tai saketti ja harvemmin historiallinen tai teatteripuku. Tytöillä on useimmiten leveähelmainen tanssimiseen sopiva iltapuku, mutta toiset valitsevat mieluummin cocktail-asun tai muun tyyppisen puvun. Joskus näkee myös kansallispukuja. Pukuvalintojen on nähty kehittyneen jatkuvasti enemmän yhdysvaltalaisen prom-perinteen suuntaan. Joskus vanhojentansseissa voidaan nähdä tyttöparin osana myös smokkiin, frakkiin tai muuhun vastaavaan pukeutunut tyttö. Osallistuminen ei ole kuitenkaan pakollista, vaan halukkaat pääsevät tanssimaan. Tansseissa esitettäviä tansseja on useita ja perinteisesti valikoimaan on kuulunut vanhoja salonkitansseja, 1900-luvun vaihteen muotitansseja sekä 1920- ja 1930-luvun tansseja. Perinteisiä tansseja ovat muun muassa: paritanssit, salonkitanssit, musikaalitanssit ja yhdysvaltalaiset kansantanssit. Tansseja aletaan yleensä harjoitella erikseen sitä varten luodulla soveltavalla liikunnan kurssilla. Lisäksi nykyisin tanssijat kehittävät vuosiluokan oman tanssin, joka yleensä poikkeaa muista tansseista. Päivän ohjelma vaihtelee kouluittain ja paikkakunnittain. Esitys järjestetään yleensä kahdesti, jolloin ensimmäinen esitys on päivällä muille opiskelijoille ja jälkimmäinen iltapäivällä vanhempia varten. Joissakin lukioissa juhla on kaksipäiväinen, jolloin niitä vietetään sekä torstaina että perjantaina. Tanssien jälkeen illalla yleensä mennään vanhojenjatkoille.


Perinteen taustaa ja historiaa

Juhlan uskotaan olevan omaperäinen suomalainen keksintö, koska Suomen naapurimaissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, ei ole vastineita tälle päivälle. Tanssit ovat todennäköisesti peräisin Helsingin Norssin koulusta, jossa ensimmäiset tanssit, pidettiin 20-30-luvuilla. Vanhojen tanssit vakiintuivat ja saivat 1970- ja 1980 luvun taitteessa aseman lukioiden opetussuunnitelmassa. Ennen oli tapana pukeutua vanhahtavaan tyyliin, näyttää vanhukselta ja esittää tanssiaistansseja harjoitellun koreografian mukaan. Tapa levisi koulusta toiseen ja kohtasi aluksi opettajakunnan paheksuntaa ja loukkasi rehtorin mielestä iäkkäämpiä opettajia.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Nykyään vanhojenpäivä on lukion toista vuotta opiskeleville nuorille opiskeluaikansa tärkeimpiä päiviä, joten se tulee varmasti pysymään suomalaisessa perinteessä vielä pitkään. Kun vanhojenpäivä koittaa ympäri Suomen, siitä välittyy paljon materiaalia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, joka taas inspiroi nuoria osallistumaan itsekin tansseihin.


Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Kuvat: Flickr hakusana `vanhojentanssit`:

https://search.creativecommons.org/photos/6cc464b2-9419-4caa-a367-ab400a449167

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhojenp%C3%A4iv%C3%A4

https://blackouthair.fi/vanhojentanssikampaukset-ja-meikit/#yleista

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/tanaan-anniinan-vuoro-olla-vanha-mutta-mista-vanhojenpaiva-tuli