Vuolukivenveisto

Sijainti	Suomi, Pohjois-Karjala, Juuka
Asiasanat	vuolukivi, täljsten, soapstone, ornamentik, koristetaide, reliefer, kivifestivalen, kiviseppä, kiviseppämestari, harrastukset, taide, taidekäsityö, taidepuistot, taidot, ympäristötaide, veistotaide, kuvanveisto, veistospuistot, veisto, veistokset, vuolukivi, luonnonmateriaalit, vuolukiviveistokset, reliefit, ornamentit, veistoskoristeet, arkkitehtuuri, tulisijat

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Suomessa vuolukiveä on veistetty jääkauden jälkeisen kivikauden alkuajoista lähtien. Esihistoriallisella ajalla siitä veistettiin rituaaliesineitä ja työkaluja sekä käytettiin tulisijoihin ja rakennuskivenä. Vuolukivi on veistokivenä vähemmän tunnettu; Suomessa sitä on saatavissa vain harvoilla alueilla Itä-Suomessa. Suurimmat vuolukivivarannot sijaitsevat Juuan Nunnanlahdessa Pohjois-Karjalassa. Vuolukivi on myös Pohjois-Karjalan maakuntakivi.

Ammattimaisesti Juuassa on veistetty vuolukiveä yli 120 vuotta. Ensimmäiset tunnetut veistäjät olivat nunnanlahtelaisen Oy Finska Täljsten Ab:n kivimiehiä 1800–1900-luvun vaihteessa. He valmistivat vuolukiviuuneja, mutta osasivat yrityksen kouluttamina veistää myös vuolukivisiä veistoskoristeita julkisiin rakennuksiin Suomessa ja Venäjällä.

Useat Helsingin kansallisromanttista tyyliä edustavat arvorakennukset on koristeltu juukalaisesta vuolukivestä työstetyin veistoksin, samoin vaikkapa Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn kuuluisa Suomen paviljonki.

Nunnanlahden Kivikylän Kivikeskus tutustuttaa kivien maailmaan monista lähtökohdista. Kivikylästä löytyy myös Tulikiven vuolukivimuseo, joka keskittyy vuolukiven työstön historiaan.

Pohjois-Karjalan koulutusyhtymä Riveriassa alaa voi opiskella osana taideteollisuusalan perus- ja ammattitutkintoa sekä rakennusalan perustutkintoa. Muita kivialan tutkintoja voi suorittaa seuraavissa oppilaitoksissa: LAB amk, SASKY-koulutuskuntayhtymä, Sastamala ja Koulutuskeskus Salpaus, Lahti.

Ellin Taitajat ry on juukalainen kulttuuriyhdistys, jonka tavoitteena on vuolukivenveiston vaaliminen, esiin nostaminen ja osaamisen lisääminen. Yhdistys järjestää ainoana tahona Suomessa vuosittain kivenveistofestivaalin, johon kuuluu kansainväliset käsin- ja koneveistokilpailut ja joissa palkitaan myös Suomen mestarit. Juuan kansalaisopiston vuolukivenveistokursseilla edistetään veisto-osaamista.

Eri puolilla Eurooppaa kivenveisto on yhä hyvin suosittu kaikenikäisten harrastus ja ammatti. European Stone Carving Festival järjestetään vuosittain eri Euroopan kaupungeissa ja veistäjiä on yli sata.

Perinteen harjoittaminen

Koska vuolukivi sisältää talkkia, magnesiittia ja kloriittia, sitä voidaan sahata ja vuolla ja se kestää myös pakkasta. Se varaa uunikivenä lämpöä hyvin ja luovuttaa sen hitaasti. Väri vaihtelee vaaleanharmaasta voimakkaaseen siniharmaaseen. Kiven pinta tuntuu hiukan tahmealta. Englanniksi vuolukiveä nimitetään saippuakiveksi, soapstone. Pehmeänä kivenä vuolukivi on sopiva materiaali veistoa harrastaville ja aloittelijoille. Vuolukiveä esiintyy mm. Norjassa. Nidaroksen tuomiokirkko Trondheimissa on rakennettu norjalaisesta vuolukivestä. Sen rakentaminen aloitettiin keskiajalla noin vuonna 1070.

Vuolukiven etuna on, että työskennellessä voidaan käyttää tavallisia puunveistotalttoja, samoin hiomalaikkoja, joita käytetään myös kovan kiven veistoon. Metalliset taltat, vasara, piikit, raspit, viilat ja saha sopivat hyvin vuolukiven veistoon. Viimeistely tehdään hiomapaperien ja timanttihiomatyynyjen avulla. Koneet ovat nykyisin paineilma- tai sähkökäyttöisiä koneita, joissa käytetään timanttiteriä tai kovametallikärkisiä talttoja ja piikkejä. Kokeilemalla tietää parhaiten, mitkä työkalut sopivat omaan käteen. Työkalujen tulee olla teräviä, teroitettaessa niitä tulee hioa ja tahkota

Varaavia vuolukiviuuneja ja -takkoja ja pienesineitä löytyy runsaasti suomalaisista kodeista ja kesämökeiltä. Materiaalina vuolukivi on lähes kaikille suomalaisille tuttu. Siitä suunnitellaan ja valmistetaan erilaisia tuotteita käyttäen perinteisiä käsityötapoja ja nykytekniikkaa. Alalle tyypillistä ovat uniikkiesineet ja pienet sarjat. Työssä korostuu yksilöllinen tekeminen ja kädentaidot.

Tänä päivänä vuolukiven työstön hallitsevat alan ammattilaiset. Määrää on vaikeaa arvioida, kuvanveistäjät käyttävät monia kivimateriaaleja. Harrastajien määrä on nopeassa kasvussa kivenveistokursseilla ja -kilpailuissa. Muiden materiaalien veistäjien kiinnostus on herännyt myös vuolukiven veistoon.

Ennen aikaan käsityöläis- ja veistotaito siirtyi mestarilta oppipojalle. Euroopassa oppipoika-kisälli-mestari - käsityöperinne alkoi jo 1100-luvulla. Suomessakin ammattikuntia tunnetaan 1600-luvulta. Toisin kuin Suomessa Keski-Euroopassa on edelleen vahva kivimiesten ammattikunta ja hyvin voimakas kisälli-mestari-periaatteella toimiva koulutus, joka vastaa Suomessa lähinnä ammattitutkintoa.

Perinteen taustaa ja historiaa

Vuolukivinen Huittisten hirvenpää löytyi vuonna 1903 Huittisten Palojoelta Malmin torpan perunamaasta. Löytö herätti suurta kansainvälistäkin huomiota, ja se on edelleen tunnetuin suomalainen muinaislöytö. Hirvenpää ajoitetaan mesoliittiselle kivikaudelle, noin vuonna 8850 eaa. Pronssikaudella (1500–500 eaa.) vuolukivestä tiedetään valmistetun kirveiden valumuotteja. Valinmuotti kesti äkillisen kuumenemisen, kun noin 1000-asteista sulaa pronssia kaadettiin muotin sisälle. Muottia voitiin käyttää uudelleen ja uudelleen. Kirveiden muoto ja koristeluaiheet olivat saaneet vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin.

Juuan vuolukivenveiston historia kietoutuu tiiviisti vuolukiviuunien historiaan. Juuan Nunnanlahden vuolukivi mainitaan virallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran Kuopion lääninkuvernöörin kertomuksessa vuodelta 1839. Vuolukiven louhinta aloitettiin geologi Benjamin Frosteruksen tutkimusten innoittamana. Ensimmäinen teollinen vuolukiviyritys sai nimekseen Oy Finska Täljsten Ab (1893–1907).

Nunnanlahden vuolukivessä on runsaasti talkkia ja erityisen runsaasti magnesiittia, jonka vuoksi se soveltuu mm. uunikiveksi muita vuolukiviä paremmin. Paikkakunnalla on käytetty vuolukiveä uunikivenä pitkään esiteollisen ajan kansanomaisissa uuneissa ja tulisijoissa. Vähäisen tutkimuksen takia varhaisempien aikojen Juuan alueen muista vuolukiven käyttötavoista tai esineistöstä ei ole tietoa.

Uunit ovat kuuluneet myyntivalikoimaan ensimmäisestä alan yrityksestä lähtien. Jugend-tyylisissä rakennuksissa uunit ja takat olivat oleellinen osa sisustusta, ja ne suunniteltiin muodoltaan ja koristeiltaan yksilöllisesti sisustukseen sopiviksi ja valmistettiin alusta loppuun käsityönä. Kotien vuolukivisistä lämmöntuojista huokuu edelleen taustalla oleva pitkä historia.

Vuolukivestä tehtiin 1900-luvun alkupuolella paljon puhdetöinä pieniä tarve- ja koriste-esineitä. Muun muassa vuolukivinen tuhkakuppi oli hyvin yleinen monessa juukalaisen kivimiehen kodissa. Tupakanpolton katsottiin tuolloin jopa puhdistavan keuhkoista kivipölyä.

Teollisen toiminnan alkuvaiheessa työnjohtoon tuli Saksasta ammattilaisia, jotka olivat perehtyneet marmorilouhimoiden teknisiin ratkaisuihin sekä Norjasta, jossa oli käytetty vuolukiveä rakennusmateriaalina vuosisatojen ajan. Työväkeä saatiin Juuasta ja lähikunnista. Mestarit ihastuivat vuolukiveen ja kävivät ulkomailla tutkimassa sen käyttöä. Trondheimin tuomiokirkko Norjassa oli yksi kohde, joka vakuutti heidät siitä, että pehmeydestään huolimatta kivi kestää hyvin ankaraa ilmastoa, pakkasta, jäätä ja suolavettä.

Oy Finska Täljsten Ab vuolukiviyhtiö lähetti juukalaisia kivimiehiä veisto-oppiin Helsingin hakkaamolle. Heistä tuli kysyttyjä veistäjiä, ja jotkut työskentelivät myös Venäjällä, Pietarissa ja Moskovassa. Näistä kivimiehistä larinsaarelaiset veljekset Otto (s.1889) ja Aatu (s. 1891) Kukkonen, Samuli Sirviö (s. 1889) sekä veljekset Pekka (s. 1884) ja Antti Lehikoinen (s. 1886) matkasivat Moskovaan veistämään koristeita kirkon julkisivuun sekä ikkunan ja ovenpieliin.

Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 vuolukivi oli näkyvästi esillä. Eliel Saarisen suunnittelema Suomen paviljongin pääjulkisivu oli vuolukiveä. Suomen paviljongista näyttelyineen tuli ennenkokematon menestys ja kansallinen ylpeyden aihe. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheiset maalaukset, jotka on nähtävinä tänäkin päivänä Kansallismuseon eteisaulan katossa, ja rakennukseen veistetyt vuolukiviset ornamentit herättivät taiteilijat ja arkkitehdit käyttämään vuolukiveä koristeissa ja rakennuksissa.

Alusta alkaen teolliseen tuotantoon kuului oleellisena osana muodonanto. Maamme jugend-arkkitehtuuria ei voi ajatella ilman vuolukiveen veistettyjä figuureja ja korkokuvia. Veistotaidon opetusta saatiin ulkomaisilta mestareilta, joita saatiin maahamme mittavan Viegeland-puiston valmistuttua Norjassa. Ateneumissa vuolukiven veisto kuului kuvanveistäjien koulutukseen. Helsingissä on useita rakennuksia, joiden julkisivuja koristavat vuolukiviset veistokset ja ornamentit. Vuonna 1901 valmistunut Pohjolan Talo on Gesellius–Lindgren–Saarisen suunnittelema. Kalevala-aiheiset veistoskoristeet ovat kuvanveistäjä, taidemaalari ja -graafikko Hilda Flodinin työtä. Arkkitehti Onni Törnqvistin suunnittelema Suomen Kansallisteatteri valmistui vuonna 1901; rakennuksen julkisivu on myös koristeltu vuolukiviveistoksin.

Turusta löytyy arkkitehti Lars Sonckin viehättävä nuoruuden työ, vuonna 1905 valmistunut Mikaelinkirkko. Osa sen interiöörin vuolukivisistä rakenteista valmistettiin teollisesti. Ornamentit ja pienemmät rakenteet voitiin veistää paikan päällä, kuten alttariristin päälle sijoitettu vuolukivinen kyyhkynen. Hämeenlinnan Aulangon puistometsässä puolestaan majailee suuri vuolukivinen patsas Karhut, joka kuvaa eloisasti karhuperhettä. Veistos jäi Robert Stigellin viimeiseksi suureksi teokseksi.

Kauko Kortelainen (s.1931) on kansainvälisestikin tunnettu Juuassa asuva kuvanveistäjä. Hän on käyttänyt vuolukiveä materiaalina paljon, muun muassa Juuan kunnantalon pääovea reunustaa komea vuolukivireliefi. Juuassa veistoksia on nähtävänä Kauko Kortelaisen veistospuistossa ja taiteilijan kotona, Karulan taidepihassa. Lieksan Kolilla sijaitsee nuoremman polven taiteilija, kuvanveistäjä, puutarhuri Lasse Martikaisen perustama veistospuisto. Monet muutkin kuvanveistäjät ovat veistäneet vuolukiveä. Yksi merkittävistä teoksista, kuvataiteilijoiden Taneli Rautiaisen ja Anssi Pulkkisen vuolukivinen veistos ”Fokus” sijaitsee Suomen Kivikeskuksen pihalla Juuassa. ”Fokus” on sohvaryhmä - postmoderni tervetuliaispaikka keskellä Kivipuistoa.

Taideteoksella halutaan osoittaa kunnioitusta kivityölle, jolla on yli sadan vuoden perinne. Sen tarkoitus on myös lisätä kiinnostusta luonnonkiven käyttöön ympäristösuunnittelussa. Teos voitti Kuvanveistäjäliiton jäsenille ja alan korkeakouluopiskelijoille suunnatun kutsukilpailun vuonna 2005.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Euroopassa kivenveisto on hyvin tunnettua ja veistoperinne siirtyy eteenpäin monien tahojen kautta. Kivialan koulutus ja ammattikunta on vahva; kivenveistokursseja on kaikenikäisille. Vuodesta 1999 alkaen on vuosittain pidetty Stone Carving Festival vuoroin jossakin Euroopan maassa. Kivenveiston oppilaitosten, ammattikuntien ja veistäjien välille on syntynyt kansainvälinen verkosto (EASMS). Verkostoitumista on tarpeen kehittää Suomessakin vuolukivenveistoperinteen jatkamiseksi. Kivialan koulutus elää muutoksen aikaa niin Euroopassa kuin Suomessa. Jokaisessa maassa on toisistaan poikkeavat opintojen sisällöt vastaamaan kunkin maan kivialan tarpeita.

Pohjois-Karjalan koulutusyhtymä Riveriassa kivikoulutus on osana taideteollisuusalan perus- ja ammattitutkintoa sekä rakennusalan perustutkintoa. Muita kivialan tutkintoja voi suorittaa seuraavissa oppilaitoksissa: LAB amk, SASKY-koulutuskuntayhtymä, Sastamala ja Koulutuskeskus Salpaus, Lahti.

Koulutukset ovat ajallisesti useiden viikkojen mittaisia, tutkintoon johtavissa koulutuksissa kivialan opinnot voivat kestää kuukausiakin. Tutkintoon johtava kivialan koulutus opiskellaan Suomessa pääsääntöisesti perustutkinnon kautta useammalla eri tutkintonimikkeellä. Myös ammattitutkinnon ja oppisopimuksen kautta opiskellaan kivialaa. Kaikkiin eri tutkintoihin opiskellaan oman opetussuunnitelman mukaisesti.

1980-luvulla tapahtui Nunnanlahden vuolukiviteollisuuden uusi nousu. Tulikivi Oy (myöhemmin Oyj) perustettiin vuonna 1980 ja Nunnanlahden Uuni Oy – NunnaUuni Oy vuonna 1982. Tulikiven perustaja, teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen nosti vuolukivenveistotaidon esiin, ja yrityksen teollinen muotoilija, kiviseppä Jukka Tommila kehitti uunien veistokuvioita ja opetti muita vuolukivenveistoon. Tulikivi on vaalinut vuolukivenveistoa monin tavoin, muun muassa järjestämällä geologian opetushankkeita nuorille sekä lasten kivipajakokeilua. Yritys oli mukana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun EU-rahoitteisessa Soapstone Carving Event -hankkeessa vuonna 1989. Yli 30 vuotta sitten tuupovaaralainen Hukka Design alkoi valmistaa vuolukivestä hyvinvointi-, sauna-, ruoanlaitto- ja lahjatuotteita kehittyen alansa johtavaksi valmistajaksi.

Ellin Taitajat ry haluaa osaltaan vaalia vuolukiven veistoperinnettä, nostaa sen uudelleen tunnetuksi, lisätä kiinnostusta ja osaamista. Toimenpiteinä ovat yhteistyö koulutoimen ja kansalaisopiston kanssa tukemalla kerhojen, työpajojen, kivenveistokurssien ja työnäytöksien järjestämistä. Yhdistys järjestää vuosittain Juuan Kivenveistofestivaalin, jossa veistäjät voivat vaihtaa kokemuksiaan ja oppia toinen toisiltaan. Yleisötyöpajassa kaikenikäiset voivat kokeilla vuolukivenveistoa. Festivaalin ja sen seminaarin kautta lisätään yleisön tietämystä ja kiinnostusta vuolukivenveistosta, kuten myös näyttelyillä, kaikkien saavutettavissa olevilla vuolukiviveistoksilla, puistoilla ja veistospromenadeilla.

Ellin Taitajat ry halusi kokeilla vuolukiven veisto-ominaisuuksia ja järjesti ensimmäisen kivenveistokurssin 2020. Juuan kansalaisopisto on ottanut sittemmin kivenveistokurssin ohjelmaansa. Vuonna 2024 pidettiin kansalaisopiston ensimmäinen kurssi ja keväällä 2025 seuraava. Opettajana on kiviseppä Jukka Tommilan oppilaana ollut, juukalainen vuolukivimestari, taiteilija Jukka Nykänen (s. 1968). Nunnanlahden Kivikylässä ja Juuan keskustassa on useita erilaisissa kilpailuissa ja tapahtumissa syntyneitä vuolukiviveistoksia. Tavoitteena on niiden kartoittaminen, luettelointi ja tekeminen näkyviksi kulttuurimatkailukohteiksi. Myös Juuan monissa yksityisissä pihoissa ja puutarhoissa on vuolukiviveistoksia ja -rakenteita pihalaatoituksesta lähtien.

Perinteiden välittämisessä ja taitojen siirtämisessä on sosiaalinen media noussut merkittäväksi välineeksi. Monet veistäjät toimivat aktiivisesti verkossa, jakavat veistoskuviaan ja keskustelevat verkossa yleisimpinä kanavinaan kotisivut, kuvagalleriat, Facebook, Instagram ja WhatsApp-ryhmät.

Perinteen tulevaisuus

Suomen omasta maaperästä löytyvä vuolukivi on ympäristöystävällinen materiaali, ja siitä veistetyt teokset ja tuotteet ovat lähes ikuisia. Vuolukivi uunina, takkana, sisustus-, tuotemateriaalina on kansainvälisesti tunnettu, kuten myös uunien ja takkojen veistoskoristelut.

Perinteen jatkumisen turvaamisesta tulee huolehtia kaikilla tasoilla ja toimijoiden verkottumisen avulla. Koulujen kerhot, työpajat, kansalaisopiston ja nettikurssit, ammattikoulun kiviartesaanilinjat, oppisopimuskoulutus, Juuan Kivenveistofestivaali ja työnäytökset toimivat foorumeina, joissa aloittelijat, harrastajat ja ammattilaistason veistäjät kohtaavat ja verkostoituvat vuolunkivenveiston merkeissä vieden elävää perinnettä eteenpäin ja tulevaisuuteen.

Juuan pitkä vuolukivenveiston kulttuuriperinne ja runsas vuolukivivaranto on ollut jo pitkään matkailullisesti merkittävä voimavara. Se rikastuttaa harvaan asutun maaseudun tulisijateollisuuden ohella kulttuuritapahtumia, tuo näkyvyyttä paikkakunnalle ja kutsuu niin yleisöä kuin kädentaidoista kiinnostuneita harrastajiakin mukaansa. Nunnanlahden Kivikylän Kivikeskuksessa voi tutustua kivien maailmaan monista lähtökohdista käsin. Geotietokeskuksen 2003 valmistuneessa Seitsemän näkökulmaa kiveen -näyttelyssä valotetaan kiven historiaa maapallon syntyajoista esihistoriallisten kausien kautta nykypäivään. Kivikeskuksessa sijaitsee myös Kivineuvoksen aarrekammio eli teollisuusneuvos Reijo Vauhkosen yksityiskokoelmista valikoituja kivenveiston taidonnäytteitä ympäri maailmaa. Kivikylästä löytyy myös Tulikiven vuolukivimuseo. Se tuo esiin vuolukiven työstön historiaa.

Vuolukiviveistokset sopivat sisä- ja ulkotiloihin, kuten julkisiin rakennuksiin, näyttelyihin, ulkoilmagallerioihin, veistospuistoihin, julkisiin ja yksityisiin taidepihoihin. Matkailu- ja kulttuuripalvelutoimijat voivat aktiivisesti hyödyntää Juuan ainutlaatuista vuolukiveä, sen veistostapahtumia, nähtävyyksiä ja käyntikohteita. Juuankivenveisto.fi-sivuston galleriassa on nähtävillä kaikki kilpailujen aikana syntyneet veistokset. Juuan ulkoilmagalleriasta ja veistospolusta tullaan myös laatimaan digitaalinen veistospolku.

Vuolukivenveisto kiinnostaa yhä useampia kädentaitoharrastajia ja muiden materiaalien veistäjiä. Kursseilla opitaan vuolukiven veisto-ominaisuuksia. Suomen ainoaan kivenveistotapahtumaan eli Juuan Kivenveistofestivaaliin, on tulossa kilpailemaan myös ulkomaalaisia veistäjiä. Se on yhteisöllinen yleisöä, harrastajia ja veistäjiä yhdistävä käsityötaiteen ja kivenveistotaiteen tapahtuma. Veistäjiltä voi tilata veistoksia – pienten vuolukiviveistosten tuotteistaminen voi toimia alkusysäyksenä yritystoiminnalle.

Kesällä 2025 järjestetään jo viides Juuan Kivenveistofestivaali 11.–13.7. Nunnanlahden Kivikylässä, Tulikiven ja Kivikeskuksen alueella. Yhdistys on saanut tapahtumaan PRH:n tavaramerkin. Kesällä 2025 vuolukivenveisto tulee myös entistä näkyvämmäksi ja pysyvämmäksi osaksi Juuan taajaman katukuvaa, kun Kivenveistofestivaaleilla aiemmin syntyneitä vuolukiviveistoksia sijoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Puu-Juukaan ja sen Kotiseutupolun varrelle pysyväksi ulkoilmagalleriaksi ja veistospromenadiksi. Oskar Öflund Stiftelsen sr ja Vaara-Karjalan Leader on myöntänyt yhdistykselle avustusta hankkeen toteuttamiseksi.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Ellin Taitajat ry https://ellintaitajat.fi

Juuan kunta

Juuka-seura

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria, kiviartesaanikoulutus

Juuan Kivenveistofestivaali https://juuankivenveisto.fi

Juuan Kivenveisto Facebook https://www.facebook.com/juuankivenveisto/

Juuan Kivenveisto Instagram https://www.instagram.com/juuankivenveisto/

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Videot

Juuan Kivenveistofestivaali 2021 https://www.youtube.com/watch?v=OXxU7Vt31io&t=6s

Juuan Kivenveistofestivaali 2022 Kiitos https://www.youtube.com/results?search_query=jUUAN+KIVENVEISTO

Juuan Kivenveistofestivaali 2023 Veistäjien haastattelu https://www.youtube.com/watch?v=JknIvcQ_VFk&t=10s

Juuan Kivenveistofestivaali sivulta Veistäjien haastattelu, tekstitys englanniksi https://juuankivenveisto.fi/in-english-information/

Juuan Kivenveistofestivaali sivulta Veistäjien haastattelu, tekstitys saksaksi https://juuankivenveisto.fi/auf-deutsch-2/

Kuvanveistäjä Kauko Kortelianen Karulan taidepiha, Juuka https://www.youtube.com/watch?v=GMjceiYdOwQ

The Birth of Tulikivi FIN https://www.youtube.com/watch?v=rbdXCX5PAf

The Tulikivi Story ENG https://www.youtube.com/watch?v=WmekjFzvKuA

Verkkolähteet

Hukka Design https://hukka.fi Suomen ainoa luonnonkiviteollisuutta edustavien yritysten järjestö https://kivi.info Tulikivi Oyj https://tulikivi.com/fi fi/

Stone Sculpture https://en.m.wikipedia.org/wiki/Stone_sculpture

Developing and promoting stone sculpture production https://www.unesco.org/creativity/en/articles/developing-and-promoting-stone-sculpture-production

How Long Does it Take to Learn Stone Carving https://coursehorse.com/blog/learn/stone-carving/how-long-does-it-take-to-learn-stone-carving

Oppipoika-kisälli-mestari-oppisopimuksella on pitkät perinteet https://careeria.fi/blogi/oppipoika-kisalli-mestari-oppisopimuksella-on-pitkat-perinteet/

European Stone Carving Festival 24.-25-5-2025 Halifax (UK) https://stonecarvingfestival.uk

West Riding Stonecarving Association (WRSA) https://yorkshirebylines.co.uk/region/halifax-european-stone-festival/

European Association of Stone Masons & Sculptors (EASM) https://easms.eu Kirjallisuus

Kirjallisuus

Cami Teixidó i, Josepmaria & Chicharro Santamera, Jacinto: Kivenveisto. Suomentanut Pauliina Katajamäki. Perhemediat, 2011. ISBN 978-952-494-276-8

Hall W., Kiviteollisuus: käyttökelpoiset mineraalit ja kivilajit, niiden louhimis- ja muokkaustavat sekä käytetyt työkalut ja -koneet. 1936. Sarja: Geoteknillisiä julkaisuja 41, ISSN 0367-5378 (sisältää viisi sivua kivenveistosta)

Ikonen-Graafmans, Kärkkäinen Merja, Martikainen Tapio, Partanen Jukka, Vihreäpuu Aimo, Toimituskunta. Nunnanlahden kyläyhdistys, Nunnanlahti — Kylä kivestä. 2022. ISBN 978-952-94-4919-4

Kortelainen Ritva Liisa ja Kauko, Elämä kivessä. Ilias Oy Keuruu 2003. ISBN 952-5309-48-7

Kortelainen Ritva Liisa ja Kauko. Taitelijan tarinaa kuvina. 2018. LaserMedia Joensuu. ISBN 978-952-93-9428-9

Kotivuori Salme, Juuan Nunnanlahden vuolukivityöstä ja kyläelämästä. Juuka-seura ry. Turun yliopiston kansantieteen laitoksen toimituksi 7. Turku 1981. ISSN 0356-8628, ISBN 951-641-990-9

Kotivuori Salme toim., Vuosisata vuolukiveä 1893—1993. Juuka-seura 1993

Martikainen Tapio, Nunnanlahden vuolukivielämää 1900—1980. 2019.

Saari Mauno, Kivimies Karjalaispoika Reijo Vauhkosen elämäntyö. Maahenki Oy. 2014. ISBN 978-952-301-028-4

Saari Mauno, Matkalla Reijo Vauhkonen ja viisaan kiven metsästys. Otavan Kirjapaino Oy. 2021. ISBN 978-952-94-5482-2

Vuorjoki Katri, Kivimatka. Sarml Oy Rakennusalan Kustantajat RAK. 2003. ISBN 951-664-132-6

Hohti Paavo, professori. Puhe Kivikylän veistoksen julkistamistilaisuudessa 2006.

Raportit ja selvitykset

Kivi — Stone loppuraportti. Selvitys Euroopan kivenveistofestivaaleista ja kivenveiston koulutuksesta Suomessa. 2020. Ellin Taitajat ry

Vetovoimaa kivestä. 2023. Benchmarking Euroopan Kivenveistofestivaalit Salzburgissa, tapaamiset järjestäjien kanssa ja yhteistyö. Ellin Taitajat ry

Koskinen Keijo ja Tarnanen Teppo (2024). Veistovoimaa vuolukivestä - Juuan Kivenveistofestivaalin paikallistaloudellisten vaikutusten arviointi 2024. Karelia-ammattikorkeakoulu, matkailun koulutus.

Haastattelut Tutkija Salme Kotivuori Teollisuusneuvos Reijo Vauhkonen Kuvanveistäjä Kauko Kortelainen TaM, sisustusarkkitehti Raimo Moilanen KTM Leena Mustonen