Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät
| Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät on Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa järjestettävä maaseutukulttuuriin ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja välittämiseen liittyvä tapahtuma. Kaksi viikkoa juhannuksesta järjestettävässä kolmipäiväisessä tapahtumassa on esillä satoja traktoreita ja autoja, maamoottoreita, höyry- ja voimakoneita, mopoja ja erilaisia työkoneita. Tapahtumassa on ajoneuvoparaateja, työnäytöksiä, näyttelyjä, musiikkiesityksiä ym. Erityisesti naisille on suunnattu kädentaitoihin sekä arjen ja juhlien historiaan liittyviä näyttelyjä ja työnäytöksiä. Iso rompetori on myös oleellinen osa tapahtumaa.
1990-luvun ensimmäisinä vuosina muutama isäntä Oulaisten Törmäperällä innostui korjaamaan ladoissa viruneita vanhoja maamoottoreita. Kun kone saatiinkin käyttökuntoon, niin naapurikin innostui ja harrastus levisi. Vappuna 1990 Oulaisten keskustassa järjestettiin vapputapahtuma, johon isännät toivat maamoottoreita näytille. Moottorien papatuksen ja niistä nousevan savun keskellä moni katselija ehdotti että ihan näidenkin ympärille voisi järjestää tapahtuman. Samoihin aikoihin Oulaisten kaupungin omistama vanhainkoti, Törmäperällä sekin, oli saanut uuden omistajan ja yrittäjän. Niinpä alkuvuodesta 1993 alettiin yhdessä miettiä tapahtumaa maamoottoreiden ja vanhojen työkoneiden ympärille.
Ensimmäiset konepäivät järjestettiin kesällä 1993 ensin suppeahkon harrastajajoukon kokoontumisena, mutta vuosien aikana yleinen kiinnostus vanhoihin ajoneuvoihin, höyry- ja voimakoneisiin, maa- ja metsätöiden kalustoon sekä perinteisiin työtapoihin lisääntyi. Samoihin aikoihin eri puolilla Suomea alettiin järjestää vastaavantyyppisiä tapahtumia (mm. Nakkila, Ramsö), jotka myös omalta osaltaan lisäsivät perinteiseen ajoneuvokulttuuriin ja maaseutukulttuuriin liittyvää harrastustoimintaa. Erilaisia traktori- ja autokerhoja alettiin perustaa myös samoihin aikoihin, ja konepäivien tapaiset tapahtumat olivat erinomaisia paikkoja esitellä toimintaa.
Oulaisissa järjestettävien waltakunnallisten weteraanikonepäivien taustayhteisöksi perustettiin Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry (17.5.1993). 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa perustettiin monia muitakin kone- ja autokerhoja, jotka ovat useimmiten merkkikohtaisia yhdistyksiä. Vuosien aikana Wanhan Woiman toiminta on laajentunut moottorikäyttöisistä ajoneuvoista ja koneista hyvin laajasti aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön tallentamiseen ja perinnön siirtämiseen tuleville sukupolville, joka näkyy myös weteraanikonepäivien tarjonnassa. Tapahtuman monipuolistuminen ja ohjelmarakenteen osittainen yllätyksellisyyskin ovat olleet johtamassa siihen että weteraanikonepäivistä tapahtumana on kehittynyt kävijämäärältään yksi maamme suurimmista aineellisen ja aineettoman maaseutukulttuurin perinnetapahtumista.
Perinteen harjoittaminen
Noin seitsemäntuhannen asukkaan kaupungissa waltakunnallisista weteraanikonepäivistä on muodostunut kolmenkymmenen vuoden aikana vuoden suurin tapahtuma, joka yhdistää useita eri yhdistyksiä ja yrityksiä. Talkoilla järjestettävään tapahtumaan osallistuu useita satoja talkoolaista lapsista vanhuksiin. Osa talkoolaisista tulee tapahtumaan osallistuvien yhdistysten kautta, mutta suurin osa ihan omana itsenään.
Weteraanikonepäivillä käy vuosittain noin 15 000-20 000 kävijää kolmen päivän aikana ja kävijätutkimusten mukaan kävijät ovat eri puolilta Suomea. Samoissa tutkimuksissa on selvitetty myös tapahtumassa käyntien määrää. Yli 80 % kävijöistä on osallistunut tapahtumaan yli kolme kertaa. Tapahtuma on yksi suurimmista Pohjois-Pohjanmaan kesätapahtumista Oulun ulkopuolella.
Weteraanikonepäivien ajankohdaksi on muotoutunut kaksi viikkoa juhannuksesta oleva viikonloppu. 2000-luvun alusta saakka tapahtumassa on ollut yksi pääteema ja useampia alateemoja. Esimerkkeinä pääteemoista voidaan mainita ”Kultainen 60-luku”, ”Lännen uho – kääpiö kohtaa jättiläisen”, ”Suomi – Ruotsi koneottelu”, ”Savua, pauketta ja nostalgiaa” sekä ”Metsän mahti”. Nämä pääteemat "jalostuvat" sitten kullakin tapahtuman osa-alueella (traktori- ja autokentät, työnäytökset, näyttelyt jne.) konkreettisella tavalla. Kone- ja ajoneuvokalustoa sekä työnäytösten pitäjiä tulee tapahtumaan eri puolilta Suomea. Konepäivien yhteydessä on myös noin 200 myyjän rompetori.
Weteraanikonepäivien lisäksi yhdistys järjestää ympärivuotista toimintaa, kuten muun muassa vuoden kulkuun liittyviä perinnetapahtumia (laskiainen, pääsiäiskokko, Joulumaa, kekri), kurssitoimintaa perinteisistä työtavoista sekä kuukausittaisia kerhoiltoja ja retkiä erilaisiin museo- ja kulttuuriperintökohteisiin. Weteraanikonepäivien lisäksi aluetta rakennuksineen pidetään heinäkuun ajan avoinna yksittäisille kävijöille sekä ryhmille. Alueeseen voi tutustua ympäri vuoden erillissopimuksella ja varsinkin ryhmiä vierailee useita vuoden aikana.
Weteraanikonepäivien sisältöön ja yhdistyksen toimintaan liittyy oleellisesti 4-5 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Woimansiirrin, joka on ilmestynyt toiminnan alusta asti eli vuodesta 1993 lähtien. Yleensä noin 32-36 sivuisessa lehdessä on kulttuuriperintöön liittyviä juttuja ja kuvia eri puolilta Suomea. Lehden kokoaminen on päätoimittajan vastuulla, mutta lehteen voi lähettää kuka tahansa alan harrastaja omia juttujaan julkaistavaksi.
Perinteen taustaa ja historiaa
1990-luvun ajan weteraanikonepäivät kokosivat alle 10 000 kävijän yleisöt, mutta 2000-luvulle tultaessa kävijämäärät nousivat sitten huomattavasti. Kiinnostus omiin juuriin, historiaan ja kotiseutuun sekä kestävä kehitys ja ekologinen ajattelu olivat osasyitä kasvaneeseen kiinnostukseen sekä halu oppia perinteisiä työtapoja ja ennen kaikkea erilainen kesätapahtuma nostivat tapahtuman imagoa. Yhteisöllisyys, kiireettömyys ja "wanhan woiman henki" ovat saaneet kiitosta tapahtumassa kävijöiltä vuosi vuodelta. Tapahtuman sisältö on laajentunut ja monipuolistunut vuosien aikana ollen nykyisellään hyvin monipuolinen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämistä ja välittämistä edistävä tapahtuma.
Vuosien kuluessa tapahtuman tarjonta on laajentunut. Maamoottoreiden ja traktoreiden rinnalle ovat tulleet höyry- ja voimakoneet (mm. Säkylän sokeritehtaan varavoimala), autot ja kuorma-autot, paloautot ja -kalusto, isot työkoneet (nosturit, kaivurit jne.), mopot ja moottoripyörät, moottorikelkat. Lisäksi perinteisiä työtapoja esittelevät työnäytökset ovat lisääntyneet. Weteraanikonepäivät levittäytyvät 7 ½ hehtaarin tapahtuma-alueelle, jolle on aluesuunnitelman mukaisesti rakennettu vuosien aikana neljä isoa konehallia uudisrakennuksina. Alueelle on siirretty eri puolilta Oulaista useita vanhoja rakennuksia, kuten sepän paja, 1940-luvun asuintalo savusaunoineen, vanha kansakoulu, makasiinimuseo (=kotiseutumuseo) aittoineen, savottakämppä, kirkkovenetalas, puumuuntaja ja maitolaiturit. Kesällä 2021 rakennettiin, ja poltettiin, tervahauta. Alueeseen kuuluu kiinteästi myös Kartanomajatalo Törmänhovi (entinen vanhainkoti), joka on weteraanikonepäivien alusta asti ollut keskeinen yhteistyökumppani tapahtuman järjestelyissä. Kaikki edellä mainitut rakennukset muodostavat toimivan ympäristön weteraanikonepäivien järjestämiselle.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Weteraanikonepäiviä on alusta asti markkinoitu koko perheen tapahtumana, johon liittyy muun muassa se että alle 15-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi tapahtumaan. Tapahtumassa ei ole erillistä "lapsiparkkia", vaan järjestäjien toiveena on että perheet liikkuisivat alueella perheenä, jopa mahdollisesti kolmen eri sukupolven voimin. Tässä on onnistuttukin niin että tapahtuma on selkeästi eri sukupolvia yhdistävä tapahtuma. Lapsiperheiden lisääntynyt määrä on ollut selkeästi havaittavissa viimeisten vuosien aikana.
Yhdistyksen yhteistyökumppanina on ollut lähes 20 vuotta paikallinen 4H-yhdistys, sen nuoret ja vanhemmat. 4H:n väki vastaa tapahtuman kioski- ja grillipisteistä. Yli kymmenen vuotta (koronaan asti) tähän kytkeytyi myös kansainvälinen leiri, jolloin 10-20 nuorta eri puolilta maailmaa työskenteli kaksi viikkoa yhdessä paikallisten nuorten kanssa tapahtumajärjestelyissä. Weteraanikonepäivillä on talkoolaisina kaikenikäisiä, jolloin niin kulttuuriperintö kuin tapahtuman järjestelyihin liittyvät asiat siirtyvät luontevasti sukupolvelta toiselle ja yhteisöltä toiselle. Perinneasiat siirtyvät myös tapahtuman työnäytösten välityksellä ja ennen kaikkea niissä keskusteluissa, joita käydään esittelijöiden ja kävijöiden välillä.
Konepäivien ulkopuolella yhdistys järjestää vuoden mittaan yhteistyössä paikallisen kansalaisopiston kanssa kursseja perinteisistä työtavoista. Suosituimpia ovat olleet seppäkurssit. Kurssitoiminnassa suosittuja ovat lyhytkurssit, pitempikestoisille (esimerkiksi lukukausi) kursseille ei enää löydy osallistujia. Kolmen viimeisen vuoden aikana perinteen siirtoa on edistetty lapsiin ja nuoriin kohdistuviin hankkeiden (Youthful Heritage ja Nuori Woima) avulla sekä varhaiskasvatusryhmien ja koululuokkien vierailujen sisällön kehittämisellä. Kaupungin kaikkiin peruskoulun viitosluokkalaisiin kohdistuva kummi-ikäluokkatoiminta aloitetaan vuonna 2023 sisältäen erilaisia työpajoja, vierailuja ja tapahtumia.
Niin weteraanikonepäivät tapahtumana kuin koko yhdistyksen toimintakin edistää kestävää kehitystä ja ekologista ajattelua. Tapahtumassa kävijät ja toimintaan osallistuvat talkoolaiset ovat vuosien kuluessa kiinnostuneet vanhan korjaamisesta, tuunaamisesta ja keräilystä. Yhtenä tavoitteena on monella ollut myös saada korjattu ajoneuvo tai kone esille weteraanikonepäiville.
Perinteen turvaaminen
Weteraanikonepäivien järjestäminen on joka vuosi haaste, jossa tulee löytää uusia kulttuuriperintöön liittyviä asioita esille tuotavaksi ja esiteltäväksi. Kävijöille tulee löytyä joka vuosi myös jotain uutta entisten tuttujen elementtien lisäksi. Perinteen turvaaminen edellyttää myös ympärivuotisen toiminnan kehittämistä, jota edesautetaan muun muassa eri tyyppisten hankkeiden avulla (esim. Woimaa tulevaisuuteen 2020-2022) ja kehittämällä uusia toimintamuotoja (esimerkiksi vuoden kiertoon liittyvät koko perheen tapahtumat ja osallistuminen kaupungin järjestämiin kesätapahtumasarjoihin Kesäillan säveliä ja Maanantai mallillaan omilla Wanhan Woiman tapahtumilla). Yhdistyksen, ja myös weteraanikonepäivien järjestäminen, ovat aina perustuneet vapaaehtoistyöhön. Vasta vuonna 2020 yhdistyksellä oli ensimmäinen palkattu työntekijä (50 %) hankerahoituksen turvin. Tapahtuman järjestämisen, mutta myös ympärivuotisen toiminnan kehittämisen haasteena on sitoutuneiden vapaaehtoisten saaminen toimintaan. Pop up-vapaaehtoisuus on selkeästi nouseva ilmiö myös weteraanikonepäivien järjestelyissä.
Kuinka perinnettä tallennetaan
Weteraanikonepäiviä on tallennettu alusta asti eli vuodesta 1993, ensin valo- ja diakuville ja VHS-nauhoille, jotka tallenteet on arkistoitu ja osittain myös digitoitu. Myöhemmin tapahtumasta on tehty DVD-tallenteita. Vuodesta 2016 lähtien tapahtumasta on lähetetty livelähetyksiä joko täysin suorana tai editoituna versiona tapahtumapäivän päätteeksi. Lisäksi yksityishenkilöt ovat tehneet kymmeniä nauhoituksia Youtube-kanavalle vuosien mittaan. Kymmenen viimeisen vuoden ajan yhdistyksellä on ollut yhteistyösopimus Oulaisten Valovoima ry:n kanssa weteraanikonepäivien kuvaamisesta, ja tämä yhteistyö on tuottanut noin 400 kuvaa/vuosi.
Alueella olevassa ns. ykköshallissa on vierailijoiden käytössä lukusali, jossa on varsinkin maamoottoreihin, höyry- ja voimakoneisiin sekä traktoreihin ja autoihin liittyvää aineistoa, jota voi myös lainata. Lisäksi weteraanikonepäivistä ja yhdistyksen toiminnasta on pidetty leikekirjaa toiminnan alusta asti.
Hallinnon osalta arkistoitava materiaali on tallennettu Oulaisten kotiseutuarkistoon. Yhdistyksellä on omasta kalustostaan ja irtaimistostaan perinteiset luettelot. Kokoelmista vastaa yhdistyksen hallitus.
Perinteen tulevaisuus
Kiinnostus varsinkin lähihistoriaan ja omaan kotiseutuun tulee säilymään ainakin vielä seuraavat pari vuosikymmentä. Tapahtuman järjestämisen osalta haasteena on olla joka vuosi aina muutama askel edellä muita vastaavantyyppisiä tapahtumia. Myös historia-käsitteen aikajanalle sijoittamisessa on aina haastetta. Jollekin historiaa on vuodet ennen sotia, joillekin se on aika ennen vuotta 2000 jne. Tapahtuman järjestämisessä pitäisi huomioida kaikki ikäryhmät ja heidän suhteensa historiaan ja kulttuuriperintöön. Esittämisen uudet muodot (sosiaalinen media, digitaalisuus jne.) asettavat myös omat haasteensa muutaman päivän tapahtumalle. Pop up-vapaaehtoisuuden käsite on myös sellainen, jota tulee avata perinteiseen, ympärivuotiseen sitoutumiseen tottuneille talkoolaisille. Aktiivisten toimijoiden rekrytointi ja johtaminen ovat aina haaste näinkin isossa yhdistyksessä ja ison tapahtuman järjestelyissä. Weteraanikonepäivät on vuosien aikana muodostunut erittäin tärkeäksi tapahtumaksi Oulaisten kaupungille ja asukkaille, ja tapahtuman toivotaan jatkuvan ja kehittyvän. Sanasta woima, nimenomaan em. tavalla kirjoitettuna, on tullut Oulaisten brändi, joka ilmenee eri yhteyksissä (mm. erilaisten hankkeiden nimissä), ja löytyy jopa uudesta kaupunkistrategiasta 2023-2025.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry.
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Videot
Vuoden 2022 weteraanikonepäivät
Vuoden 2021 weteraanikonepäivät
Youtubessa lukuisia videoita weteraanikonepäivistä eri vuosilta 2010-2022
Kirjallisuus ja artikkelit
”Merkillinen menestystarina. Moottoreita, perinnekulttuuria ja nostalgiaa. Wanha Woima 25 vuotta.” FM Janne Rahkola. 2017
”Lastumäki. Talo täynnä tarinoita.” Sirpa Pietarila. 2021
Woimansiirrin-jäsenlehti 1993-2022
Pyhäjokiseutu-lehti 1993-2022
Ilmaisjakelulehti Oulaisten Sanomat / Rapusanomat / Seutumajakka. Lehden vuosikerrat 1993-2022
Alan toimijoiden sivustot
Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry.
Muuta
Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry:n oma arkisto ja leikekirjat