Ylä-Kainuun Tarinakartasto

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ylä-Kainuun Tarinakartaston kuvitusta. Kuva: Sari Hiltunen.

Kuvaus

Ylä-Kainuun Tarinakartasto toteutettiin Hyrynsalmen kunnan hallinnoimana Manner-Suomen maaseudun yleisenä kehittämishankkeena vuosina 2009–2013. Yhteistyössä olivat mukana Suomussalmen, Puolangan ja Ristijärven kunnat.

Hankkeen julkaisu, Korpimuseo Wildwood Tales (Hyrynsalmen kunta, 2013), on kansanperinteen keruutyö, taideteos, retkeilyopas, kartasto ja liveroolipeli. Teos sisältää 313 tarinallista maastokohdetta retkeilytietoineen. Kokonaisuus on julkaistu e-kirjana ja GPS-paikannuksella varustettuina sähköisinä karttoina.

Teoksen on ideoinut ja koonnut Satumaarit Myllyniemi. Sari Hiltunen loi teoksen piirroskokonaisuuden, Eero Tuovinen kirjoitti liveroolipelin ”Julenius-arkiston tutkijat”, Mikko Alapuro käänsi teoksen englanniksi ja Kari Salonen räätälöi retkeilykartat. Projektiin liittyy myös Sami Myllyniemen vuosina 2004–2013 piirtämä Perinnesarjakuva.

Hanke luotiin autenttisen luonnonympäristön, kulttuurimaiseman ja tarinaperinteen pohjalta kestävän kehittämisen näkökulmasta. Tärkeässä roolissa olivat yläkainuulaiset perinteet, elämäntapa ja elinolosuhteet.

Tausta

Kansanperinteen keruulla on Kainuussa pitkät perinteet, mutta 1960-luvulta lähtien keruutyö on vähentynyt. Tarinaperinteen luonnollista jatkumista seuraaville sukupolville oli tärkeää edistää. Ylä-Kainuun Tarinakartaston tarinat kerättiin 81 ihmistä haastatellen sekä arkistoista.

Ylä-Kainuun Tarinakartaston kuvitusta. Kuva: Sari Hiltunen.

Edelleen löytyi ihmisiä, jotka matkasivat vaivatta vanhaan taikauskoiseen maailmankuvaan, ja perinteenkeruu tuotti ennestään muistiin kirjaamattomia maagisia tarinoita sekä pieniä absurdeja paikallistarinoita höystettyinä erikoisilla kyläoriginelleilla.

Ylä-Kainuun omintakeisimmat piirteet tulevat esille tarinoissa, jotka kuvaavat köyhyyttä, syrjäisyyttä, erämaata, petoja ja rajaseudun kauhuja. Tarinoissa on taisteltu luonnon kovuutta, nälkäkuolemaa ja vainolaista vastaan.

Kuolemanpelko, sota, sairaudet ja inhimillinen hätä ovat pakottaneet keksimään selitysmalleja ja ratkaisukeinoja. Jokaisessa kylässä on ollut tietäjä ja parantaja, joskus jopa useita. Tietoilu ei ole perustunut kirjatietoon, vaan kokemusperäiseen oppiin. Ihminen on ollut luonnonmerkkien hienovarainen tulkitsija.

Vanhasta uskomusperinteestä on säilynyt Ylä-Kainuussa erityisen elinvoimaisena sään ennustaminen ja kuolemanenteiden lukeminen. Säätä on ennusteltu vaikkapa sammakon loikan pituudesta ja kuolemaa enteilty metsälinnun ilmestyessä kotipihaan.

Ylä-Kainuun Tarinakartaston tavoitteena oli myös historian elävöittäminen tarinaperinnön ja nykytaiteen avulla tuotteeksi, joka kiinnostaa luonto- ja kulttuurimatkailijoita, sekä lisää paikallisväestön kotiseutuhenkeä ja kasvattaa historiatietoisuutta.

Tulevaisuus

Ylä-Kainuun Tarinakartasto jäi elämään verkkoon ja paikallisyhteisöjen hyödyksi tulevaisuudessa. Hankesisältöjä tuotteistetaan lähivuosina muun muassa Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämishankkeen avulla.

Satumaarit Myllyniemelle myönnettiin Ylä-Kainuun Tarinakartaston kokoamisesta Oulujoen Reitti ry:n vuoden 2013 vesistötekopalkinto ja Elias Lönnrot -seuran Elias-palkinto vuonna 2014.

Ylä-Kainuun Tarinakartaston kuvitusta. Kuva: Sami Myllyniemi.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Hyrynsalmen kunta

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Verkkosivustot

Ylä-Kainuun Tarinakartasto.

Satumaarit Myllyniemen esitelmä aiheesta Kainuun Elävä perintö-seminaarissa

Kirjallisuus

Korpimuseo Wildwood Tales. Matka Ylä-Kainuun maagisiin maisemiin. On the trail of the magical tradition of Upper Kainuu. Koonnut Satumaarit Myllyniemi. Hyrynsalmi: Hyrynsalmen kunta, 2013. Luettavissa verkossa.