Jussipaidan valmistus ja käyttö
| Jussipaidan valmistus ja käyttö | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Jussipaita on yleisesti Suomessa tunnettu, useimmiten villalangasta neulottu perinnepaita, jota käytetään erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Jussipaidassa on muutama tunnistettava piirre; yksinkertainen suora malli, perinteisesti viininpunainen ja harmaa väritys sekä vinoruutu- ja raitakuvio rinnassa ja hihassa. Jussipaitoja on valmistettu Etelä-Pohjanmaalla jo 1900-luvun alkupuolelta saakka ja villapaita on profiloitunut osaksi paikallista kulttuuria. Alunperin perinteinen paita on kudottu käsinneulekoneella kahdella tasolla. Lisäksi jussipaitoja valmistavat tällä hetkellä yksittäiset henkilöt omiin tarpeisiin ja lahjoiksi käsinneuleina. Jussipaitoja on edelleen saatavissa teollisesti koneneulottuina, ja Suomessa niitä valmistavat kaksi kutomoa. Jussipaitaperinteellä tarkoitetaan sekä paitojen neulomista, että niihin liittyvää laajempaa paitojen käyttämisen perinnettä, jossa koetaan arvokkaaksi myös teollisesti valmistetut paidat.
Jussipaitaperinteen säilymiseen ja jatkumiseen on vaikuttanut suurelta osin eteläpohjalaisten ihmisten halu pukeutua jussipaitaan, mikä edustaa alueen perinteitä. Jussipaita valmistetaankin yleensä henkilölle, jolla on eteläpohjalainen sukutausta. Paidan symboliarvo ja muotoilu ovat houkutelleet myös laajempaan tuotantoon, joten jussipaitoja tehdään myös teollisesti esim. Aasiassa ja myydään marketeissa. Taito Etelä-Pohjanmaa ry on edistänyt kotimaisten valmiiden neuleiden saatavuutta sekä kehittänyt neuleohjeita ja ylläpitänyt paitaan sopivien materiaalien saatavuutta. Taito Etelä-Pohjanmaa on yhdessä Seinäjoen museoiden kanssa alkanut kerätä tarkemmin tietoa jussipaitaan liittyvästä perinteestä vuodesta 2023 alkaen.
Perinteen harjoittaminen
Jussipaita on yksi yleisesti tunnetuimmista eteläpohjalaisuuden symboleista ja se liittyy vahvasti alueelliseen kulttuuriin. Jussipaita on yläosastaan tummanpunainen ja alaosastaan harmaa. Rinnan kohdalla, värien vaihtumiskohdassa punaisten ja harmaiden raitojen välissä on vinoneliökuvioita, joita kutsutaan kansankielellä salmiakkikuvioiksi. Vinoneliöissä on molempia värejä. Neule on neulottu perinteisesti neulekoneella kahdella tasolla, miehusta ja hihat neulotaan niin sanottuna joka neulan joustinneuleena. Vinoneliön kohdassa silmukat siirretään viereisille neuloille ja neuletta neulotaan vuorotellen harmaalla kaikilla neuloilla ja punaisella vain ylätason neuloilla. Jussipaidan neulominen käsinneulekoneella on haastavaa ja langan on oltava tarpeeksi ohutta ja laadukasta.
Taito Etelä-Pohjanmaa on vaalinut jo 1900-luvun loppupuolelta jussipaidan valmistamisen perinnettä järjestämällä kursseja koneneulonnasta kiinnostuneille henkilöille ja tilaamalla kotineulojilta valmiita jussipaitoja myyntiin. Kotineulojien vähentymisen myötä 2000-luvun alkupuolella jussipaidalle etsittiin valmistajaksi suomalainen neuletehdas, jossa paitaa valmistetaan perinteisen mallin mukaan nykyäänkin teollisesti neulekoneilla. Paidat tosin viimeistellään edelleen sielläkin käsityönä. Taito Etelä-Pohjanmaa on kehittänyt myöhemmin myös harrastajille tarkoitettuja erilaisia tekemispaketteja ja käsinneuleohjeita jussipaitoihin.
Jussipaita on säilynyt hyvin muuttumattomana. Villapaita on edelleen suosittu arkinen käyttövaate ja lahja Etelä-Pohjanmaalla, mutta liittyy niin vahvasti pohjalaisuuteen, että harva muualta kotoisin oleva tuntee luontevaksi pukea sitä päälleen. On ainutlaatuista, että neulevaatteella on niin vahva yhteys eteläpohjalaisuuteen ja jussipaidalla onkin vakiintunut käyttäjäkuntansa. Jussipaita on helppo pukea ja samalla sen käyttäminen on viesti paikallisuudesta. Jussipaitaa käyttävät pääosin eri ikäiset miehet ja joskus naisetkin. Yksi tunnetuimmista ja ikonisimmista jussipaidan kantajista on mm. “Kurikan jätti”, hiihtäjälegenda ja poliitikon uraa tehnyt Juha Mieto.
Jussipaidasta tutuksi tullutta vinoneliötä yksistään ja yhdistettynä vaakaraitoihin käytetään edelleen myös Seinäjoen Maila-Jussien peliasuissa. Myös Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin olevat esiintyvät ryhmät kuten Duudsonit, Rehupiikles ja Elonkerjuu käyttävät jussipaidan kuvastoa esiintymisasuissa. “Jussipaita on luontevin paita eteläpohjalaiselle”, siksi Rehupiikles käyttää jussipaitaa, kerrotaan bändistä. Jussipaidan kuvamaailmaa käytetään edelleen hyvin monipuolisesti myös erilaisiin muihin tuotteisiin, kuten esim. koruihin, painettuihin t-paitoihin ja vauvan bodyihin. Jussipaita tunnetaan myös muussa populaarikulttuurissa. Pöyrööt -sarjakuva sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle ja kirjoitetaan murteella. Sarjakuvan henkilöillä on päällään jussipaidat.
Jussipaidan käyttö ei kuitenkaan rajoitu pelkästään Pohjanmaalle. Sitä käyttävät esimerkiksi Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen Osakunnan opiskelijat. Etelä-Pohjalainen Osakunta on noin 300–400 jäsenen aktiivinen poikkitieteellinen opiskelijajärjestö, joka kerää yhteen pohjalaiset ja pohjalaismieliset pääkaupunkiseudun opiskelijat. Osakunnan historia ulottuu jopa 1600-luvulle Turun Akatemian Pohjalaiseen Osakuntaan ja Etelä-Pohjalaisena osakuntana se on toiminut vuodesta 1908. Jussipaidan käyttö näkyy niin osakunnan arjessa kuin juhlassa. Vuosittain järjestettävässä osakunnan toiseksi tärkeimmässä juhlassa, Parttenkoliaasissa, pukukoodina on jussipaita tai kansallispuku. Jussipaitaan pukeutuukin jokavuotisessa tapahtumassa noin 60 osallistujaa. Jussipaidasta tutut salmiakkikuviot koristavat usein juhlia koristeluiden muodossa. Osakuntalaisten jussipaidat ovat perittyjä, lahjaksi saatuja tai itse tehtyjä. Pohjalaiset opiskelijat käyttävät jussipaitaa myös arkivaatteena muistuttamassa pohjalaisesta identiteetistä ja juurista pääkaupunkiseudun vilinässä.
Perinteen taustaa ja historiaa
Jussipaidan on nähty liittyvän etenkin näytelmään Pohjalaisia ja siinä Harrin Jussin roolihenkilöön."Pohjalaisia -näytelmä on alunperin Artturi Järviluoman julkaisema ja Anton Kankaan kirjoittama näytelmä, jonka kantaesitys oli Kansallisteatterissa vuonna 1914 Jalmari Lahdensuon ohjaamana. Näytelmän pohjalta on ohjattu myöhemmin kaksi samannimistä elokuvaa. Kansallisteatterin Pohjalaisten ensiesityksessä vuodelta 1914 Harrin Jussilla on yllään ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta peräisin olevan korsnäsinpaidan kaltainen villapaita. Jalmari Lahdensuon ohjaamassa Pohjalaisia-mykkäelokuvassa vuodelta 1925 Harrin Jussilla on jo tuttu jussipaita. Onkin todennäköistä, että jussipaita on muotoiltu perinteisten villapaitojen pohjalta ja siitä tehtiin helpommin valmistettava neulepaita. Siirtyikö mielikuva Pohjalaisia näytelmän Harrin Jussin uhmakkuudesta ja itsepäisyydestä myös jussipaitaan?
Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta (EPO) kehitti 1920-luvulta käyttöönsä mm. urheilupaidaksi villapaidan, joka on hyvin samanlainen kuin elokuvassa Pohjalaisia nähty paita. Osakunnan paita valmistui myöhemmin kuin elokuva ja todennäköisesti elokuvan paita oli toiminut esikuvana. Osakuntalaiset käyttivät jussipaitaa ainakin jo vuonna 1931 osakuntien välisissä pesäpallokilpailuissa, joissa jussipaitoja piti EPOn naisten joukkue. Osakuntalaiset olivat 1900-luvulla myös ahkeria näytelmien esittäjiä, joilla viihdytettiin illanviettoja ja juhlia. Näissä näytelmissä esiintymisasuna oli usein jussipaidat. Osakunta hyödyntää jussipaita-aihetta edelleen.
Osakuntalaiset perustivat Seinäjoelle uuden pesäpalloseuran vuonna 1932. Nimikilpailun tuloksena sen nimeksi tuli Maila-Jussit, ja joukkueen edustusasussa on vielä nykyäänkin tutut vinoneliöt. Jo vuonna 1928 Helsingin Sanomissa mainostettiin jussipaitaa laajemmalle pohjalaiselle yleisölle. Villapaita kasvoi ilmiöksi viimeistään eteläpohjalaisten urheilijoiden niittäessä menestystä kilpakentillä 1930-luvulla. Muotoilu on onnistunut, sillä paita on edelleen sadan vuoden jälkeen tunnettu ja paljon käytössä. Paitaa on kantanut tähän päivään toimiva muotoilu sekä vahva symbolimerkitys.
Jussipaitoja on neulottu kotikutojien verkostossa ja pienissä kutomoissa ympäri Etelä-Pohjanmaata ja koko maata 1920-luvulta alkaen. Isonkyrön Orismalassa toimi vuosina 1925–1930 Tanner & Manner Oy:n pukutehdas ja kutomo, jossa tehtiin miesten pukuja ja naisten kappoja sekä kudottiin vaatteita. Tehdas otti 1920-luvulla yleistyneen jussipaidan valmistukseensa varsin aikaisessa vaiheessa. Syksyllä 1929 jussipaitoja mainostivat lehdessä ainakin yksi Seinäjoella ja yksi Kauhajoella toiminut liike. Helsingin Sanomissa mainostettiin 1920-luvun lopulla jussipaitoja pohjalaisille, sillä ”joulu tulee ja jokaisella pitää olla oma jussipaita – eikä sitä saa muut pitääkään”.
Lapualla Haapamäen kutomossa valmistettiin jussipaitoja 1930-luvulta alkaen 2000-luvun alkupuolelle saakka. Nurmossa tiedetään jussipaitoja kudotun ja niitä myydyn Lapuan torilla luultavasti 1950-luvulle saakka. Alahärmäläisessä kutomossa alettiin ensimmäisenä valmistaa siniharmaita anttipaitoja 1950-luvulla, ja samalla vuosikymmenellä jussipaitoja kudottiin myös Ylihärmässä.
Isonkyrön kirkolla kudottiin tilauksesta jussipaitoja ainakin 1940-luvulta 1980-luvulle. Emännät kudottivat omista langoistaan jussipaitoja isännille. Paitoja tilattiin kaiken ikäisille, ja miehet käyttivät paksusta villasta kudottuja korkeakauluksisia paitoja talvisin työpaitoina. Myös mm. Seinäjoelta, Ilmajoelta, Lapualta, Jalasjärveltä ja Kaustiselta tiedetään kotikutojia, sekä naisia että miehiä, jotka valmistivat paitoja sukulaisille ja tuttaville sekä kauppoihin myyntiin vielä 1990-luvulla. Kotineulojat neuloivat paitoja monesti sivuelinkeinonaan. Tuohon aikaan neulojat siirsivät taidon useimmiten myös jälkipolvilleen. Jussipaidan valmistuksessa pidettiin tärkeänä huolellisuutta vinoneliöiden sommittelun kanssa. Kuvion tuli jatkua saumattomasti rinnalta ja selkäpuolelta hihaan kainaloiden yläpuolelle. Teollisesti valmistetuissa kuvion kohdistaminen ei aina ollut niin viimeisteltyä ja hihan vinoneliöt saatettiin sijoittaa liian alas.
Jussipaita on pysynyt vuosien saatossa hyvin samankaltaisena, mutta paidan väljyys on muuttunut muodin mukaan. Paidassa voi olla myös joko matala, tai korkea kaulus. Korkeakauluksiseen paitaan ommellaan usein napit olalle. Aikoinaan jussipaidan kuvioinnilla neulottiin myös ohuesta langasta hameita, joita naiset käyttivät ohuen jussipaidan kanssa.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Jussipaitoja on käytetty yleisesti Etelä-Pohjanmaalla arkipaitoina 1930-luvulta lähtien aina 2000-luvulle saakka. Tämän jälkeen erityisesti eteläpohjalaisten julkisuuden henkilöiden ja esiintyvien ryhmien jussipaitojen käyttö on tuonut perinnettä näkyväksi laajalle yleisölle. Yleisesti jussipaitaan liittyvien kuvioiden ja mallien käyttöön on suhtauduttu aina myös hyvin joustavasti, mikä on suojellut tätä perinnettä. Jussipaita ja sen kuviomaailma näkyvätkin edelleen ihmisten arjessa, uutisissa ja eri kanavissa lähes viikoittain Etelä-Pohjanmaalla.
Käsinneulekoneiden saatavuuden heikennyttyä on käsinneulotun jussipaidan ohjeita kehitetty yhä enemmän lapsille ja aikuisille sekä materiaaleja on saatavilla harrastajille, mikä tekee paidasta neulojalle helposti saavutettavan. Jussipaitoja esiintyy edelleen tasaisin väliajoin sosiaalisen median neuleryhmissä, joissa neulojat keskustelevat jussipaitojen neulomisesta. Myös Taito Etelä-Pohjanmaa neuvoo harrastajia paidan valmistukseen liittyvissä asioissa.
Yksi esimerkki perinteen siirtymisestä uusille sukupolville on ainakin Seinäjoen lukiossa vuosikymmeniä käytössä ollut penkkaripäivän perinne, jolloin lukion jättävät abiturientit pukeutuvat joko kansallispukuun tai jussipaitaan viimeisenä koulupäivänä ennen kirjoituksia.
Taito Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen museoiden kokoama Juureva jussipaita -näyttely vuodelta 2023 lisäsi osaltaan tietoisuutta jussipaidan historiasta ja siihen liittyvästä paikallisesta ja symbolisesta merkityksestä. Tietoa saatiin tuolloin näyttelyn suunnittelun yhteydessä sanomalehti Ilkka-Pohjalaiseen tehdyn lehtijutun perusteella, jossa pyysimme yhteydenottoja jussipaidoista ja niiden valmistajista tietäviltä henkilöiltä. Kotineulojien ja muiden jussipaidan valmistajien jälkipolvet olivat yhteydessä museoon ja tulivat haastatelluiksi. Tietoa saatiin kattavasti juuri valmistajiin liittyen.
Perinteen tulevaisuus
Jussipaidan tulevaisuus näyttää vahvalta, sillä se toimii inspiraation lähteenä monille toimijoille, jotka tuottavat siihen liittyviä uusia innovatiivisia sisältöjä. Jussipaita on Taito Etelä-Pohjanmaa ry.n käsityöperinnön kummikohde, jolloin yhdistys edistää ja ylläpitää monin tavoin elävää jussipaitaperinnettä.
Perinteinen jussipaita on kulttuurinen symboli, mikä kantaa vahvaa alueellista ja kulttuurista merkitystä. Paita on vahva esimerkki elävästä perinnöstä, sillä se voi muuttua ajassa. Jussipaitoja voidaan myös valmistaa erilaisina versioina ja väreinä, mutta jussipaidan elementit ovat silti tunnistettavissa. Paikallinen identiteetti kiinnostaa matkailussa, erilaisissa tuotteissa ja viestinnässä, minkä vuoksi se nousee pintaan eri yhteyksistä. Perinne pysyy myös elinvoimaisena, sillä neuleen voi toteuttaa tavallinen neuleharrastaja käsinneuleena melko helposti.
Perinnettä vievät eteenpäin edellä mainitut esimerkit, kuten Seinäjoen lukion penkkariperinne, jossa opettajille lauletaan kansallispukuihin ja jussipaitoihin pukeutuneena. Tämä perinne on jatkunut vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Perinne jatkuu myös eri artistien ja vaikuttajien pukeutumisessa. Perinnettä pitää yllä myös Seinäjoella kotipaikkaansa pitävä pesäpalloseura Maila-Jussit (SMJ), joka perustettiin Etelä-Pohjalaisen osakunnan toimesta. SMJ.n pelipaidaksi valittiin tuolloin jussipaita. Jussipaita tai siihen viittaavat peliasut ovatkin olleet aina SMJ:n käytössä. Perinteisellä jussipaidalla on pelattu viimeksi 1980-luvun alussa. Jussipaidan vaihtuessa kevyempiin versioihin jussikuviota ei unohdettu vaan siitä tuli hallitseva osa SMJ peliasuissa. Tänäkin päivänä kaikissa SMJ:n joukkueiden peliasuissa perinteinen jussikuvio hallitsee pelipaidan rintaa ja hihoja. “Kun puhumme jussisydämestä, emme tarkoita vain seuran logoa pelipaidassa. Se on paljon enemmän. Se on asennetta, ylpeyttä ja periksiantamattomuutta. Jussisydän on henki, joka elää jokaisessa Maila-Jussien pelaajassa, valmentajassa, talkoolaisessa ja kannattajassa. Se on perinne, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle, ja kipinä, joka sytyttää uuden innostuksen kausi toisensa jälkeen”.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Taito Etelä-Pohjanmaa ry
Seinäjoen museot
Marketta Luutonen, käsityökulttuurin tutkija, FT
Elisa Kujanpää, kotikutoja Paavo Niemen tytär
Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta
Seinäjoen Maila Jussit ry
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Eteläpohjalaisuuden symbolit -verkkonäyttely
Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalainen Osakunta. n.d. Etelä-Pohjalaisen Osakunnan verkkosivut.
Explore Finland: Jussi Paita, The Ostrobothnian Uniform.
Taito Etelä-Pohjanmaa: Juureva jussipaita. Perinteisen jussipaidan valmistaminen.
Taito Etelä-Pohjanmaa: Kotimainen jussipaita.
Lähikuva 2/2001, 50-62 Marketta Luutonen, FT Dos.
Tytti Kuusinen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu: Pohjanmaan Univormu - TEASER (2015)
Seinäjoen Maila-Jussien verkkosivut
Seinäjoen museot verkkosivut
Taito Etelä-Pohjanmaa ry.n verkkosivut
Kansanomainen tuote merkityksenkantajana. Tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Väitöskirja. Artefakta 3. Helsinki: Akatiimi. 1997.
Villapaita pohjalaismiehen rooliasuna. Lähikuva 2. Helsinki: Lähikuva-yhdistys, Suomen Elokuvatutkimuksen Seura, Turun elokuvakerho, Turun yliopiston Mediatutkimus ja Varsinais-Suomen elokuvakeskus, 50-62. 2001.
Harrin Jussin muisto. Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna. Anneli Nikko, Ismo Pellikka ja Erkki Savolainen (toim.) Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä. Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, 133-151. 2007.
Lankapaitoja ja muita asusteita. Marketta Luutonen, Anna-Maija ja Gunnar Bäckman. Helsinki: Maahenki. 2015.