Kalevalainen jäsenkorjauskoulutus

Sijainti	Suomi
Asiasanat	Kalevalainen jäsenkorjaus, koulutus

Kuvaus

Kalevalainen jäsenkorjaus on satoja vuosia vanha kokonaisvaltainen perinnehoitomuoto, jota käytetään esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinongelmien sekä niistä johtuvien vaivojen hoitoon. Hoitomuoto perustuu koko kehon pehmytkudoksia kunnioittavaan käsittelyyn, jossa kudosrakenteita avataan löyhien sidekudosten nesteitä hyödyntäen hitain liikkein imunestekierron virtaus huomioiden. Perinnettä harjoittavat koulutetut nimisuojatut kalevalaiset jäsenkorjaajat. Kalevalaisia jäsenkorjaushoitoja ja koulutusta on saatavissa koko maassa. Julkisessa osaajarekisterissä on yli 700 koulutettua hoitajaa, jotka tekevät osaamiseen liittyvän tietoisuuden lisääntyessä enenevässä määrin yhteistyötä terveydenhoidon kanssa.

Kalevalaisen jäsenkorjauksen koulutuksella pyritään saamaan kalevalaisen jäsenkorjauksen käsillä tapahtuva hoitomenetelmä siirrettyä eteenpäin. Koulutus tapahtuu käsillä oppien, jossa tietoa ja taitoa sekä osaamista syvennetään opintojen edetessä. Tietojen oppiminen edellyttää, että oppilaalla on mahdollisuus pureutua työn sisältöön ja ammatilliseen toimintaan, jotta hän voi harjaantua sujuvaan työskentelyyn. Oppiminen perustuu käytännön tietojen ja taitojen siirtämiseen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Koulutus toteutetaan monimuotoisena lähi- ja etäopiskeluna.

Koulutuksessa käydään läpi kehoon liittyvän tuki- ja liikuntaelimistön sekä hermoston ja kudosnestekierron rakenteita ja toimintaa käytännössä kehon tuntemuksen kautta. Kosketuksen avulla opitaan kehon rakenteet ja niissä tapahtuneet muutokset. Kullakin lähikoulutusjaksoilla opitaan tietty kehon osa-alue rakenteellisen ja toiminnallisen anatomian sekä kosketuksen kautta. Kolmivuotisen koulutuksen aikana tulee tehdä vähintään 300 hoitosuoritetta. Itsearvioinnit ja palautteet ohjaavat opiskelijaa ymmärtämään oppimiseen liittyvää vuorovaikutusta opiskelijan ja hoidossa olevan sekä opiskelijan ja kouluttajan välillä. Hoitokokemusten lisääntyessä siirrytään hoitamaan yhä moniongelmaisemmista tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsiviä asiakkaita. Uuden kokonaisuuden oppiminen edellyttää riittävän hoitomäärän (15–30 hoitosuoritetta) tekemistä. Koulutus jakautuu kolmeen osioon, joista jokainen käsittää neljä jaksoa. Ensimmäinen käsittää alaraajat, toinen selän, kolmas niska-hartiaseudun ja yläraajat ja neljäs kokoaa edellä opitut yhteen.

Peruskoulutusosio (oppipoika) 45 osp - 1. vuosi; Kehon rakenteiden hoitaminen lihasten ja nivelten kautta. Osiossa opiskelija perehdytetään ihmisen kehoon anatomisena ja toiminnallisena kokonaisuutena. Hänen tulee oppia, miten kehon nivelten muuttuneet asennot ja liikeradat vaikuttavat eri osa-alueiden toimintaan ja miten näitä epätasapainosta johtuvia ongelmia pitää hoitaa. Lisäksi opitaan hoidon oikeat ja turvalliset mobilisoivat käsittelyotteet.

Jatkokoulutusosio (kisälli) 49 osp - 2. vuosi; Kehon rakenteiden hoitaminen mobilisoimalla ja nivelten liikkeitä ja sidekudosten toimintaa hyödyntäen. Osiossa opitaan tuntemaan kudosmuutokset ja niiden aiheuttajat sekä avaamaan aineenvaihduntaa mm. löyhien sidekudosten välissä olevien kudosnesteiden avulla. Koulutus ohjaa tunnistamaan, miten kehossa tapahtuneet muutokset ilmenevät kudoksissa ja/tai rakenteissa, miten veren- ja kudosnestekiertojen heikentyminen tunnistetaan ja miten muutokset johtavat ongelman syntyalueelle tai syntysyihin ja siten ymmärtämään, miten tärkeää on hoitaa sekä ongelma-alue (kipualue) että ongelman aiheuttaneet rakenteet.

Seurantakoulutusosio (kalevalainen jäsenkorjaajakokelas) 57 osp - 3 vuosi; Kehon rakenteiden hoitaminen hyödyntäen hermotusta ja hermoheijasteita. Osiossa opitaan hermoston rakenteen ja toiminnan keskeiset asiat ja ala- ja yläraajojen isojen hermojen reitit sekä ymmärtämään ongelmakohdissa tuntuvia kipuja ja heijastekipuja ja huomioimaan ne kehon toimintojen tasapainottamiseksi. Osiossa vahvistetaan kokelaiden tietämystä kalevalaisesta jäsenkorjauksesta kokonaisvaltaisena mobilisaatiohoitona ja ymmärtämään toiminnallisten rakenteiden hermotuksen merkitys.

Tausta

Jäsenkorjausta on perinteisesti opetettu lähipiirissä oppipoika-kisälli-mestari-periaatteella vuosisatoja. Vuonna 1996 Kansanlääkintäseura ry alkoi juurruttaa tietoutta perinteestä luomalla kolmiportaisen koulutusmallin hoitomuodon perinteitä kunnioittaen. Hoidolle saatiin EU:n harmonisointiviraston nimisuoja vuonna 2005, jonka myötä nimikettä saavat käyttää vain koulutuksen läpikäyneet ja näyttökokeen hyväksytysti suorittaneet sekä seuran ohjeita noudattavat henkilöt. Vuodesta 2007 lähtien koulutusta on järjestetty oppipoika-kisälli-jäsenkorjaaja-mestari-nimikkeistöllä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on saatu lisää tietoa löyhien sidekudosten ja kalvojen hermotuksen rakenteista. Nyt ymmärretään entistä paremmin kalevalaisen jäsenkorjauksen hoidollinen vaikutus ja hoitoon liittyvä perinteinen tietotaito.

Tulevaisuus

Kalevalainen jäsenkorjaushoito pyritään saamaan viralliseksi tutkinnoksi sekä viralliseksi hoitomuodoksi lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kalevalainen kansanparannus -säätiölle/Kansanlääkintäseura ry:lle tullaan hakemaan tutkinto-oikeutta perusteena hoitomuodon tallentaminen ja pitkäaikainen koulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt kalevalaisen jäsenkorjauksen myös Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Tutkinto-oikeuden saaminen tukee myös YK:n Maailman terveysjärjestön WHO:n perinnehoitostrategiaa ja kannanottoja, joissa kehotetaan ottamaan perinnehoitoja terveydenhoidon rinnalle silloin, kun niistä on tieteellistä näyttöä ja niitä on saatavilla koko maassa. Lisäksi WHO:n mukaan perinnehoitojen tieteelliset tutkimusnäytöt tulee huomioida väestön terveyden edistämisessä. Kalevalaisesta jäsenkorjaushoidosta on tehty viisi RCT-tutkimusta, neljä vertaisarvioitua tutkimusta, yksi väitöskirja, kaksi pro gradu -tutkimusta ja siitä on julkaistu lukuisia artikkeleita suomalaisissa ja ulkomaisissa tiedelehdissä. Kalevalainen jäsenkorjaus myös mainitaan STM:n kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa vuosille 2020–2022 kuntoutumista tukevana hoitomuotona.