Sarafanašuorivo da šuorivoloin rakendamine
| Sarafanašuorivo da šuorivoloin rakendamine | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
Perindehen kandajat da tiedäjät
Sarafana ili ferezi on pravoslaunoin karjalazen naizen rahvahansoba. Sen siämys on proimaniekka hameh. Sarafanoih šuoriuvutah eritengi pravoslaunoikarjalazien i perinneh-, histourie- da kul’ttuurayhyksien pruazniekoissa da kerahmoloissa.
Sarafanaperinneh on elän liijatengi pravoslaunoin karjalazien kessessä, ket i paissah karjalaksi. Sarafanan moizie sobie on ollun da on i toizissa pravoslaunoissa mualoissa – Ven’alla, Baltikassa, koillizessa Jeuropassa.
Jälgimäzinä vuozina sarafanasovat on noustu uudeh reheyvyndäh karjalan kielen da karjalais-pravoslaunoin kul’ttuuran nossatandaruavon keralla. On tullun ližiä tieduo sarafanoih näh, on opassuttu rakendamah sarafanasobie. Innokkahie sarafanasobih näh ollah eritengi nuoret, kumbazet ečitäh omie juuriloi.
Perindehen kannanda
Sarafanašuorivoh kuulutah iče sarafana, räččinä, peredniekka, kuvottu libo punottu vyö sego miehellä olijalla naizella sorokka libo čäpčä a neidizillä lentta libo kossinkka. Šuorivoh niinze kuuluu krupitettu šuhai da äijäldi uborua. Mužikan šuorivoh kuuluu kirjutettu pelvahine oigierindapaida. Pruazniekkašuorivossa on ruškie kumakkapaida. Paijan vyötetah kabiella punotulla libo kuvotulla vyöllä. Jalgah šuoritah tummat stanit, suappuat da erähičči i tumma žilietkä.
Sarafanasovat enämbi tikatah iče n’äpillä libo mašinalla, a annetah i ombelijoilla luadie. Šuorivot periyvytäh jälgipolviloilla da nenie i uuvissetah da muutellah omua mieldä myöt’e.
Perindehen tavus da histourie
Sarafanašuorivon juuret ollah Vizantassa da Grekassa. Suomeh sarafanan tuodih pravoslaunoit karjalazet. Monella alovehella ollah i omat nimet sarafanoilla: sarafana, ferezi da šušuna. Sarafanua on kahta luaduo: vanhembi – kiilasarafana, nuorembi – suorasarafana.
Ainospiettävät sovat oldih pelvasta, villua da bumbulie, pruazniekkasovat šulkkua, barhattua da parččua.
Sarafanašuorivot jiädih harvembah 1900-luguloin algupuoleh, konza lieni industrijalizacija da modernizacija. Oldih i voinat da Karjalan mänetys. Evakkokarjalazilla lieni uuzi eländä uuzilla kodialovehilla. Vieruo da karjalazie perindehie ruvettih peittelemäh. Sarafanaperinneh yksikai rubei hil’lakkazin nouzemah. 1960-vuozilla kehitettih Ilomančissa perindehellizie sarafanoi nouduan uudeh luaduh omie sarafanoi. Samah rukah ruattih i monet karjalaissebrat: suadih Suojärven ferezi, Taipaleen ferezi da Suistaman perinnešuorivo.
Perindehen eissändä
Nygyjäh sarafanašuorivo on enimyölleh pruazniekka- da perinnehšuorivo. Se enämbi ei ole vain pravoslaunoiloin karjalazien šuorivo. Sarafana nygyjäh kuuluu kaikkien karjalazien identitiettah.
Innokkahie sarafanasobih näh ollah eritengi nuoret, kumbazet ečitäh omie juuriloi.
Jälgimäzinä vuozina sarafanasovat on noustu uudeh reheyvyndäh karjalan kielen da karjalais-pravoslaunoin kul’ttuuran nossatandaruavon keralla.
Sarafanaperinnehtä on uuvissettu moneh rukah. On tullun uuzie materjualoi, uuzie sviettuloi. On tullun uuzi evakkoferezi, sanotah i Pohjois-Karjalan ferezi: siinä ollah yhenkarvane sarafana, valgie peredniekka da kruuživokas räččinä.
Perindehen ruokkuonda
Perinnehtiedoloi ruokotah muzeiloih, arhiivoih da yhellizih kerävölöih. Museoviraston da Kansallismuseon kerävölöissä on äijäldi monenigäistä sarafana-ainehistuo. On i toizissa muzeiloissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arhiivoista voit suaha muissuttelutiedoloi, fotoloi da tiijussus-ainehistoi sarafanoih näh. Ei sua unohtua i yhellizien ristikanzoin da karjalazien yhyksien kerävölöi. Digitualizen Finnan kaut’e voit dokumentoija i kebiembäh da teriämbi löydiä perinnehtiijot da -ainehissot.
Kestäjä jannutus
Sarafanaperinneh pädöy i kestäjäh jannutukseh da lujendau käzin’eruo. Materjualat ollah enimyölleh uuvistujat, šuorivot kessetäh viikon da niidä voit kohendua da kierrättiä.
Social’noih da kul’ttuurnoih aspektah n’äh sarafanašuorivoloin rakendamine lujendau yhtehizöllisyttä da pravoslaunoin karjalazen kul’ttuuraperindehen eissyndiä. Käzin’eroloin eissyndä jälgipolviloilla da pruazniekkašuorivot kannatetah eläjiä perinnehtä da lujennetah sego yhtehizölöin sego yhellizien rištikanzoin indentitiettua.
Perindehen tulija aiga
Sarafanaperindehen voit nähä suomelazen karjalazen perindehen ozaksi. Siinä yhissytäh koillizet da luodehizet ainehet. Se on yksi palane rahvahallizen kul’ttuuraperinnön bohatutta. Sarafanašuorivolla voi ozuttua omat karjalazet juuret, no i suvaičendua nygyzessä elännässä.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry
Joensuun Kalevalaiset Naiset ry
Joensuun Seudun Suistamolaiset
Summavo varzinkarjalaksi Matti Jeskanen ja Eila Jahn.
Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin
Verkkosivustoja
Kansallis- ja kansanpukuvalmistaja Soja Murto
Feresi ja sarafaani. Vapaaehtoisten yksityisten Suomen ortodoksisen kirkon jäsenten ylläpitämä tietokanta.
Ristikanza. Suomen ortodoksikarjalaista kulttuuriperintöä käsittelevä dokumenttisivusto.
Taito Pohjois-Karjalan videosarja sarafaaneista:
Kansanpuku feresin korut ja päähineet
Kirjallisuutta
Sarafaanit ja feresit : Pohjois-Karjalan museon 75-vuotisjuhlajulkaisu. Jaana Simonen (toim.) 1992
Armahimmat varšišomaset – Vienalaisten naisten kansanpukuja ja elämäntarinoita, Maija Vaara 2021. Kustantaja: Karjalan Sivistysseura.
Sihvo, Pirkko 1984. Hameet. Rahwaan puku. Näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin. Toim. Ildikó Lehtinen & Pirkko Sihvo. Museovirasto, Helsinki
Virkki, Tyyne-Kerttu (s.a.) Työstäni Itä-Karjalassa. Itse tuon sanoiksi virkki IV. Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö, Helsinki.
Inha, I. K. 1999. Kalevalan laulumailta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Rajantakaista Karjalaa. Toim. Lehtinen, Ildikó 2008. Kulttuurien museo, Helsinki.
Virtaranta, Pertti 1958. Vienan kansa muistelee. WSOY, Porvoo
Sosiaalinen media