Seurasaaren pääsiäiskokko
| Seurasaaren pääsiäiskokko | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Perinteen harjoittajat ja tuntijat
Pääsiäiskokkoperinne on elävää perinnettä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Helsingin Seurasaareen perinne on tullut Helsingin Keskipohjalaiset ry:n kautta, yhdistykseen kuuluvat pääkaupunkiseudulla asuvat keskipohjalaistaustaisia ihmiset ovat halunneet siirtää perinteen uudelle asuinalueelleen. Vastaavanlaista perinnettä ei harjoiteta muualla Etelä-Suomessa. Pääsiäiskokkotapahtumaa järjestetään yhteistyössä Seurasaarisäätiön kanssa.
Pääsiäiskokkotapahtuma on kaikenikäisille sopiva ulkoilmajuhla. Tapahtuma kerää vuosittain 1000 - 3000 kävijää, paljon lapsiperheitä ja turisteja.
Perinteen harjoittaminen
Helsingin Keskipohjalaiset ry:n jäsenet rakentavat talkoilla pääsiäiskokon Seurasaaren juhlakentälle pääsiäisviikolla. Yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa niin heiltä saadaan kokkoon kaupungin puistoista ja metsistä kerättyä poltettavaa materiaalia. Kokkoperinteen mukaisesti kokkoon heitetään myös tarpeettomaksi käynyttä puumateriaalia, Seurasaaressa joulunvietossa käytetyt joulukuuset ja olkipaaleja. Kun kokko on valmis, rakentajajoukko kokoontuu paistamaan makkaraa ja nauttimaan eväitä. Yhdistyksen hallitus on kokouksessaan sopinut rakentamiseen liittyvistä menettelyistä ja kokon käytännön organisoinnista vastaa yhdistyksen valitsema kokkomestari.
Pääsiäiskokko poltetaan perinteisenä lankalauantain iltana. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Seurasaarisäätiön kanssa, joka vastaa tiedottamisesta ja tarvittavien lupien hankkimisesta. Palokunta on paikalla turvaamassa tapahtuman turvallisuuden. Viime vuosina yhteistyöpalokuntana on toiminut Haagan VPK. Illalla ensimmäiseksi sytytetään pieni kokko eli narrikokko ja puolisen tuntia myöhemmin sytytetään itse iso kokko. Narrikokon tarkoitus on alun perin liittynyt pohjalaiskylien väliseen kilpailuun. Sen sytyttämisellä haluttiin ilmoittaa ympäri maakuntaa, että kokko palaa jo meillä ja samalla toivottaa väkeä tervetulleeksi. Sytyttäjänä on kokkomestari tai joku muu järjestäjien valitsema henkilö.
Kokkotapahtuman aluksi kuullaan alkufanfaari sekä yhdistyksen ja säätiön edustajien tervetulotoivotukset. Ohjelmaan kuuluu säännöllisesti pikkutrullien eli tilaisuuteen sopiviin asuihin pukeutuneiden lasten lauluja. Historiallisesti trullit ovat olentoja, joiden uskottiin vahingoittavan erityisesti kotieläimiä. Trulleina esiintyivät usein naiset, joiden uskottiin kokevan naapureitaan kohtaan kateutta. Siksi he saattoivat esimerkiksi leikata eläimestä karvoja ja tehdä muuta pahuutta. Nykyinen pääsiäiskokkoleikki on lasten viihdykkeeksi kehitetty ja jokainen halukas saa laulaa itse valitsemansa laulun. Pohjanmaan maakunnissa yleisesti ottaen on trullit liikenteessä vasta lankalauantaina joten tästä johtuen myös trullit halutaan tuoda esiin pääsiäiskokolla. Ohjelmassa voi olla vaihtelevasti myös musiikkia, teatteriesityksiä tai muuta pääsiäiskokkoperinteeseen sopivaa ohjelmaa, esimerkiksi trullien esiintymistä ja musiikkia.
Usealla kävijällä on eväät mukanaan, paistetaan kotoa tuotuja tai kioskista ostettuja makkaroita juhlakentän grillissä ja myös pikkukokossa sen hiivuttua riittävän pieneksi. Bussivuoroliikennettä tihennetään tapahtuman johdosta. Tapahtumaa on esitelty useana vuonna radiossa ja televisiossa. Viime vuosina tieto tapahtumasta on levinnyt erityisesti Facebookin välityksellä. Seurasaaren pääsiäiskokon rakentamisesta ja itse polttamistapahtumasta on tehty sopimus Helsingin Keskipohjalaiset ry:n ja Seurasaarisäätiön kesken.
Perinteen taustaa ja historiaa
Pääsiäiskokkojen perinne tulee 1700-luvulta. Kokkoja on poltettu yleensä pääsiäislauantaina erityisesti Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Aiemmin uskottiin, että juuri tuona päivänä, jolloin Jeesus oli kuolleena, Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään, ja kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Uskomus oli, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sen parempi. Noidat ja muut pahat henget eivät päässeet savun ja kipinäsateen läpi ihmisiä vahingoittamaan. Kokko on edelleen hyvin suosittu perinne ja se kerää yhteen kyläläisiä, paljon pieniä kokkoja poltetaan yksittäisten talojen pihoilla. Perinteeseen on liittynyt myös kylien välinen kilpailu siitä, missä on suurin kokko. Ohjelmaan kuuluu yleensä makkaran paistoa.
Helsingin Keskipohjalaiset ry käynnisti Seurasaarisäätiön kanssa Seurasaaren pääsiäiskokkotradition vuonna 1982. Tapahtuma sopii erityisen hyvin juhlakentälle vanhojen museotalojen yhteyteen. Kokko on poltettu tuosta lähtien ja tapahtuman sisältö on pysynyt suunnilleen samanlaisena. Pikkutrullien määrä on hieman vuodesta toiseen laskenut. Perinteen muuttumiseen parin viime vuosikymmenen aikana lienee vaikuttanut se, että vanhemmat pukevat lapsia jo edellisenä viikonloppuna tapahtuvaa virpomista varten. Ohjelma on vaihdellut, trullit ovat jonakin vuonna marssineet Seurasaaren sillan yli Tomtebon talosta. Piirileikkiäkin on leikitty. Vuosien mittaan yleisönä on ollut yhä enemmän ulkomaalaisia. Myös nuoret ovat ottaneet tapahtuman omakseen. Materiaalia on vuosien mittaan hankittu eri paikoista, kerätty Seurasaaren metsästä, alkuaikoina myös Vantaan kaupunki toimitti poltettavaa ainesta.
Perinteen eteenpäin välittäminen
Seurasaaren pääsiäiskokkoperinne on vakiinnuttanut asemansa Helsingin pääsiäisen ohjelmatarjonnassa. Perinne siirtyy eteenpäin sen järjestäjäorganisaatioiden kautta. Tapahtumat kuuluvat vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. Koska perinne on niin vanha, kaupungissa on runsaasti perheitä, jotka ovat lapsineen osallistuneet tapahtumaan. He ovat tottuneet siihen, että pääsiäislauantain iltaan kuuluu kokkotapahtuma. Tieto siirtyy perimänä perheissä ja takaa myös sitä kautta osallistumisen.
Seurasaaren pääsiäiskokko –perinne tallentuu Helsingin Keskipohjalaiset ry:n www-sivuille, jossa kerrotaan niin kokon rakentamis- kuin polttamistapahtumasta. Tapahtumiin liittyviä järjestelyitä käy ilmi yhdistyksen ja säätiön asiakirjoista. Tapahtumista ilmoitetaan Seurasaarisäätiön, Helsingin Keskipohjalaiset ry:n ja Pääkaupunkiseudun keskipohjalaisten facebook –sivuilla.
Perinteen tulevaisuus
Seurasaaren pääsiäiskokko -perinteen säilyttämisen tulevaisuus näyttä hyvältä. Yhdistys ja säätiö toimivat vireästi ja Helsingin kaupunki on tulossa aiempaa enemmän mukaan järjestelyihin. Se takaa perinteen jatkumisen. Tapahtuma on tänä päivänä paljon laajempi kuin alkuaikoina. Paikalle tulee paljon matkailijoita, kaupunkilaisillekin suuren elävän tulen näkeminen on jännittävä tapahtuma. Helsingin kaupunki on tullut mukaan rakentamisen, mikä takaa perinteen jatkumisen.
Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt
Helsingin Keskipohjalaiset ry ja Seurasaarisäätiö