Seurasaaren pääsiäiskokko

Kohteesta Elävä perintö -wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Seurasaaren pääsiäiskokko
Sijainti Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa
Asiasanat perinne, pääsiäinen, kokko

Perinteen harjoittajat ja tuntijat

Pääsiäiskokkoperinne on elävää perinnettä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Helsingin Seurasaareen perinne on tullut Helsingin Keskipohjalaiset ry:n kautta, yhdistykseen kuuluvat pääkaupunkiseudulla asuvat keskipohjalaistaustaisia ihmiset ovat halunneet siirtää perinteen uudelle asuinalueelleen. Vastaavanlaista perinnettä ei harjoiteta muualla Etelä-Suomessa. Pääsiäiskokkotapahtumaa järjestetään yhteistyössä Seurasaarisäätiön kanssa.

Kokon polttoa 2017. Kuvat: Eila Rekilä.
Kokon rakennus 2017.jpg
Kokkomestari Esa Kukkola kokkoa rakentamassa vuonna 2016.

Pääsiäiskokkotapahtuma on kaikenikäisille sopiva ulkoilmajuhla. Tapahtumaan tulee 1000 - 3000 kävijää, paljon lapsiperheitä ja turisteja.

Perinteen harjoittaminen

Helsingin Keskipohjalaiset ry:n jäsenet rakentavat talkoilla pääsiäiskokon Seurasaaren juhlakentälle kiirastorstaina. Paikalle kerätään kaupungin puistoista ja metsistä poltettavaa materiaalia. Kokkoperinteen mukaisesti kokkoon heitetään myös tarpeettomaksi käynyttä puumateriaalia, Seurasaaressa joulunvietossa käytetyt joulukuuset ja olkipaaleja. Kun kokko on valmis, rakentajajoukko kokoontuu paistamaan makkaraa ja nauttimaan eväitä. Helsingin keskipohjalaiset pitävät samassa yhteydessä kevätvuosikokouksensa. Yhdistyksen hallitus on kokouksessaan sopinut rakentamiseen liittyvistä menettelyistä. Tapahtumien organisoimisen vastuuhenkilöksi yhdistys on valinnut kokkomestarin.

Pääsiäiskokko poltetaan perinteisenä lankalauantain iltana. Tapahtuman kulusta sovitaan Seurasaarisäätiön kanssa, joka vastaa tiedottamisesta ja tarvittavien lupien hankkimisesta. Palokunta on paikalla turvaamassa tapahtuman turvallisuuden. Ensimmäiseksi sytytetään pieni kokko eli narrikokko ja puolisen tuntia myöhemmin itse iso kokko. Narrikokon tarkoitus on alun perin liittynyt pohjalaiskylien väliseen kilpailuun. Sen sytyttämisellä haluttiin ilmoittaa ympäri maakuntaa, että kokko palaa jo meillä ja samalla toivottaa väkeä tervetulleeksi. Sytyttäjänä on kokkomestari tai joku muu järjestäjien valitsema henkilö.

Kokkotapahtuman aluksi kuullaan alkufanfaari sekä yhdistyksen ja säätiön edustajien tervetulotoivotukset. Ohjelmaan kuuluu säännöllisesti pikkutrullien eli tilaisuuteen sopiviin asuihin pukeutuneiden lasten lauluja. Historiallisesti trullit ovat olentoja, joiden uskottiin vahingoittavan erityisesti kotieläimiä. Trulleina esiintyivät usein naiset, joiden uskottiin kokevan naapureitaan kohtaan kateutta. Siksi he saattoivat esimerkiksi leikata eläimestä karvoja ja tehdä muuta pahuutta. Nykyinen pääsiäiskokkoleikki on lasten viihdykkeeksi kehitetty ja se pitää sisällään sekä vanha trulliperinnettä palmusunnuntain virpomisperinnettä. Jokainen halukas saa laulaa itse valitsemansa laulun. Jokainen saa palkkioksi suklaisen pääsiäismunan. Joinakin vuosina parhaat trulliasut on palkittu. Ohjelmassa voi olla vaihtelevasti myös musiikkia, teatteriesityksiä tai muuta pääsiäiskokkoperinteeseen sopivaa ohjelmaa, esimerkiksi trullien esiintymistä ja musiikkia.

Usealla kävijällä on eväät mukanaan, paistetaan kotoa tuotuja tai kioskista ostettuja makkaroita juhlakentän grillissä ja myös pikkukokossa sen hiivuttua riittävän pieneksi. Bussivuoroliikennettä tihennetään tapahtuman johdosta. Tapahtumaa on esitelty useana vuonna radiossa ja televisiossa. Viime vuosina tieto tapahtumasta on levinnyt erityisesti Facebookin välityksellä. Seurasaaren pääsiäiskokon rakentamisesta ja itse polttamistapahtumasta on tehty sopimus Helsingin Keskipohjalaiset ry:n ja Seurasaarisäätiön kesken.

Perinteen taustaa ja historiaa

Pääsiäiskokkojen perinne tulee 1700-luvulta. Kokkoja on poltettu yleensä pääsiäislauantaina erityisesti Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Aiemmin uskottiin, että juuri tuona päivänä, jolloin Jeesus oli kuolleena, Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään, ja kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Uskomus oli, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sen parempi. Noidat ja muut pahat henget eivät päässeet savun ja kipinäsateen läpi ihmisiä vahingoittamaan. Kokko on edelleen hyvin suosittu perinne ja se kerää yhteen kyläläisiä, paljon pieniä kokkoja poltetaan yksittäisten talojen pihoilla. Perinteeseen on liittynyt myös kylien välinen kilpailu siitä, missä on suurin kokko. Ohjelmaan kuuluu yleensä makkaran paistoa.

Helsingin Keskipohjalaiset ry käynnisti Seurasaarisäätiön kanssa Seurasaaren pääsiäiskokkotradition vuonna 1982. Tapahtuma sopii erityisen hyvin juhlakentälle vanhojen museotalojen yhteyteen. Kokko on poltettu joka pääsiäisenä ja tapahtuman sisältö on pysynyt suunnilleen samanlaisena. Pikkutrullien määrä on hieman vuodesta toiseen laskenut. Perinteen muuttumiseen parin viime vuosikymmenen aikana lienee vaikuttanut se, että vanhemmat pukevat lapsia jo edellisenä viikonloppuna tapahtuvaa virpomista varten. Ohjelma on vaihdellut, trullit ovat jonakin vuonna marssineet Seurasaaren sillan yli Tomtebon talosta. Piirileikkiäkin on leikitty. Vuosien mittaan yleisönä on ollut yhä enemmän ulkomaalaisia. Myös nuoret ovat ottaneet tapahtuman omakseen. Materiaalia on vuosien mittaan hankittu eri paikoista, kerätty Seurasaaren metsästä, alkuaikoina myös Vantaan kaupunki toimitti poltettavaa ainesta.

Perinteen eteenpäin välittäminen

Seurasaaren pääsiäiskokko pimenevässä illassa 2016.

Seurasaaren pääsiäiskokkoperinne on vakiinnuttanut asemansa Helsingin pääsiäisen ohjelmatarjonnassa. Perinne siirtyy eteenpäin sen järjestäjäorganisaatioiden kautta. Tapahtumat kuuluvat vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin. Koska perinne on niin vanha, kaupungissa on runsaasti perheitä, jotka ovat lapsineen osallistuneet tapahtumaan. He ovat tottuneet siihen, että pääsiäislauantain iltaan kuuluu kokkotapahtuma. Tieto siirtyy perimänä perheissä ja takaa myös sitä kautta osallistumisen.

Seurasaaren pääsiäiskokko –perinne tallentuu Helsingin Keskipohjalaiset ry:n www-sivuille, jossa kerrotaan niin kokon rakentamis- kuin polttamistapahtumasta. Tapahtumiin liittyviä järjestelyitä käy ilmi yhdistyksen ja säätiön asiakirjoista. Tapahtumista ilmoitetaan Seurasaarisäätiön, Helsingin Keskipohjalaiset ry:n ja Pääkaupunkiseudun keskipohjalaisten face book –sivuilla.

Perinteen tulevaisuus

Seurasaaren pääsiäiskokko -perinteen säilyttämisen tulevaisuus näyttä hyvältä. Yhdistys ja säätiö toimivat vireästi ja Helsingin kaupunki on tulossa aiempaa enemmän mukaan järjestelyihin. Se takaa perinteen jatkumisen. Tapahtuma on tänä päivänä paljon laajempi kuin alkuaikoina. Paikalle tulee paljon matkailijoita, kaupunkilaisillekin suuren elävän tulen näkeminen on jännittävä tapahtuma. Helsingin kaupunki on tullut mukaan rakentamisen, mikä takaa perinteen jatkumisen.

Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt

Helsingin Keskipohjalaiset ry ja Seurasaarisäätiö

Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin

Pääsiäiskokot - Elävän perinnön wikiluettelo