Uudet sivut

16. maaliskuuta 2026

• 23.4316. maaliskuuta 2026 kello 23.43 Itämeren norpan jääpyyntiperinne Perämerellä ja Merenkurkussa (historia | muokkaa) [24 633 tavua] Heidi (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Luonto ja maailmankaikkeus |asiasanat=Hylkeenpyynti, Jäillä liikkuminen, Jäätieto, Merenkulku, Itämeren norppa, Saaliin käyttö, pyyntiperinne }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Itämeren norpan pyyntiä on harjoitettu Perämeri-Merenkurkun alueella asutuksen alkuajoista asti. Vaikka alueen hylkeenpyynti on kokenut tänä aikana muutoksia ja katkoksia, on se silti säilynyt erityisenä ja paikallisena pyyntikulttuurin muotona nykypäivään s...)
• 18.3316. maaliskuuta 2026 kello 18.33 Huutokatrilli (historia | muokkaa) [23 525 tavua] Raakaa Tradia (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Musiikki ja tanssi }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== ==Perinteen harjoittaminen== ==Perinteen taustaa ja historiaa== ==Perinteen eteenpäin välittäminen== ==Perinteen tulevaisuus== ==Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt== ==Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin==)
• 17.1616. maaliskuuta 2026 kello 17.16 Retkeilyajoperinne (historia | muokkaa) [20 626 tavua] HanneleH (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Juhlat ja tavat |asiasanat=ajoneuvoharrastus, autoharrastus, autoala, autoilijat, autoilu, autoliikenne, automatkailu, autonkuljettajat, autonäyttelyt, autosuunnistus, autot, autotekniikka, entisöinti, harrastelehdet, harrastematkailu, henkilöautot, henkilöhistoria, historia, historian elävöittäminen, kuorma-autoliikenne, kuorma-autonkuljettajat, kuorma-autot, liikenneväylät, matkailu, mobilistit, moottoriajoneuvot, moottoripyöräilijät, moottor...)
• 15.2116. maaliskuuta 2026 kello 15.21 Karjalaiset kesäjuhlat (historia | muokkaa) [25 951 tavua] LeenaMarsio (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kansallinen=Ei |kategoria=Juhlat ja tavat |asiasanat=karjalaisuus, menetetty Karjala, evakkous, järjestö, yhdistystoiminta, valtakunnallinen, Karjalaiset kesäjuhlat, identiteetti, yhteisöllisyys, kulttuuri, juhlaperinne }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Karjalaiset kesäjuhlat on kaikille karjalaisuudesta kiinnostuneille suunnattu valtakunnallinen vuoittain järjestettävä tapahtuma, joka kiertää eri puolilla Suomea. Sen järjestäjä on Karjalan Lii...)
• 12.1916. maaliskuuta 2026 kello 12.19 Viikateniittoperinne (historia | muokkaa) [26 052 tavua] Ari Brunni (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Luonto ja maailmankaikkeus }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== ==Perinteen harjoittaminen== ==Perinteen taustaa ja historiaa== ==Perinteen eteenpäin välittäminen== ==Perinteen tulevaisuus== ==Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt== ==Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin==)
• 11.5116. maaliskuuta 2026 kello 11.51 Jussipaidan valmistus ja käyttö (historia | muokkaa) [17 820 tavua] Marja Hemminki-Haapoja (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Juhlat ja tavat, Käsityötaidot |asiasanat=käsityöt, neulonta, villapaidat, perinnekäsityö, kuviot, symbolit, Etelä-Pohjanmaa }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== ==Perinteen harjoittaminen== ==Perinteen taustaa ja historiaa== ==Perinteen eteenpäin välittäminen== ==Perinteen tulevaisuus== ==Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt== ==Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin==)

15. maaliskuuta 2026

• 22.1015. maaliskuuta 2026 kello 22.10 Kehrääminen (historia | muokkaa) [16 107 tavua] Anna Puolakka (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Käsityötaidot |asiasanat=kehruu, villa, rukki, värttinä, pellava }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Käsin kehräämisen historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Nykyisin kehrääminen on suosittu harrastus käsityöharrastajien keskuudessa. Perinne ei rajoitu yhteen ikäryhmään tai ammattikuntaan, vaan sitä harjoittavat eritasoiset harrastajat ja erilaiset käsityöpiirit. Tekstiilialan ammattilaiset, kuten opettajat, tekstiilitaiteilijat...)
• 12.3115. maaliskuuta 2026 kello 12.31 Höyrypursien kunnostus ja käyttö (historia | muokkaa) [18 265 tavua] Ilmo Kuutti (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Käsityötaidot, Luonto ja maailmankaikkeus }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== ==Perinteen harjoittaminen== ==Perinteen taustaa ja historiaa== ==Perinteen eteenpäin välittäminen== ==Perinteen tulevaisuus== ==Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt== ==Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin==)

12. maaliskuuta 2026

• 19.3112. maaliskuuta 2026 kello 19.31 Muinaispukujen valmistaminen (historia | muokkaa) [18 237 tavua] Muinainen (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Käsityötaidot |asiasanat=käsityö, käsityöperinne, muinaistekniikka, muinaispuvut }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Muinaispukujen valmistamisessa ennallistetaan pukuja ja tekstiilejä Suomen nuoremman rautakauden hautalöytöjen pohjalta eli noin vuosilta 1000-1200. Suomalaiseen naisen muinaispukuun kuuluu yleensä pellavainen aluspaita, villainen mekko, villainen peplostyyppinen päällyshame, esiliina ja viitta. Hienoimmat esiliinat ja vi...)

9. maaliskuuta 2026

• 14.459. maaliskuuta 2026 kello 14.45 Perinnesaunottaminen (historia | muokkaa) [17 754 tavua] Perinnesaunottajat (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Juhlat ja tavat, Käsityötaidot, Luonto ja maailmankaikkeus |asiasanat=saunaperinne, kansanperinne, kansanlääkintä, perinteentaitajat, kansanusko, kansanrunous, saunominen, muistitieto, kulttuuriperintö, ekokulttuuri }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Perinnesaunottaminen on kattotermi erilaisille henkiseen ja kansanlääkinnälliseen kulttuuriperintöön pohjautuville yhteisöllisille saunarituaaleille ja hoitosaunoille, joiden toimintatavat,...)
• 02.539. maaliskuuta 2026 kello 02.53 Bangladeshi Pitha Uthsob in Finland (historia | muokkaa) [17 804 tavua] Oulun Arctic Tigers (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kieli=en |kategoria=Juhlat ja tavat, Ruokaperinteet |asiasanat=Pitha Uthsob, Bangladeshi cultural heritage, Traditional food culture, Pitha-making tradition, Winter festival, Community celebration, Cultural diversity, Multicultural community, Social inclusion, Volunteer-based event Oulu region, Cultural exchange }} ==Practitioners and people who know the tradition well== Pitha Uthsob is a traditional Bangladeshi cultural festival centered around the preparation, sh...) alun perin luotu nimellä ”Bangladeshi Pitha Uthsob in Oulu”

8. maaliskuuta 2026

• 19.358. maaliskuuta 2026 kello 19.35 Retkiluisteleminen (historia | muokkaa) [24 376 tavua] Ajanmies (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Luonto ja maailmankaikkeus |asiasanat=retkiluistelu, retket, jää, turvallisuus, varusteet, harrastus, elämykset, yhteisöllisyys, luistelu, ilmastonmuutos, talviliikunta }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Suomen talvi ja maantieteellisesti pitkä maa luovat retkiluistelulle oivalliset olosuhteet. Koko maan tasolla kausi onkin pitkä: pohjoisen järvillä ja lammilla ensimmäiset retkiluistelijat nähdään yleensä lokakuussa, ja viimeisiä luis...)

5. maaliskuuta 2026

• 17.225. maaliskuuta 2026 kello 17.22 Pistekirjoituksen käyttö ja opetus (historia | muokkaa) [21 637 tavua] Braille200 (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Suullinen perinne |asiasanat=digitalisaatio, kirja, kirjoitusjärjestelmä, kirjoitustaito, , kuntoutus, kuurosokeat, lukutaito, näkövammaiset, näkövammat, ohjaus, opetus, pistekirjoitus, pistekirjat, saavutettavuus, sokeat, sokeus, sormet, tiedonsaanti, tuntoaisti, yhdenvertaisuus, , äidinkieli }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Pistekirjoitus on sokean ja vaikeasti heikkonäköisen ihmisen luku- ja kirjoitustaito. Pistekirjoitus on kohokirjo...)
• 12.355. maaliskuuta 2026 kello 12.35 Lautanauhan kutominen (historia | muokkaa) [20 139 tavua] Lautanauharyhmä (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Käsityötaidot |asiasanat=käsityö, käsityöperinne, lautanauhat, nauhat, lautanauhatekniikka, muinaistekniikka }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Lautanauhan kutominen on tuhansia vuosia vanha käsityötekniikka, joka kukoisti nykyisen Suomen alueella myöhäisellä rautakaudella n. 1000 vuotta sitten. Lautanauhoilla oli tärkeä käytännöllinen, koristeellinen ja symbolinen rooli rautakauden pukeutumisessa. Yksinkertaisempia nauhoja valmiste...)

24. helmikuuta 2026

• 10.2024. helmikuuta 2026 kello 10.20 Roolipelikulttuuri (historia | muokkaa) [17 448 tavua] MikaJ (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Pelit ja leikit |asiasanat=Pelit, Roolipelit, Liveroolipelit }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Suomessa on aktiivinen roolipelikulttuuri, johon kuuluu tuhansia harrastajia. Kulttuurin moninaisuuden ja luonteen vuoksi tarkkaa lukumäärää on kuitenkin mahdotonta arvioida. Harrastajakunta on taustojensa osalta moninainen: osa on vastikään aloittaneita, osa jatkanut jo vuosikymmenten ajan, ja osa taas on aikuisiällä palannut uudelleen lapsuuden...)

1. joulukuuta 2025

• 13.231. joulukuuta 2025 kello 13.23 Hirsirakennusten siirtäminen (historia | muokkaa) [21 537 tavua] Jari.Vesanen (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Käsityötaidot |asiasanat=hirsirakennukset, hirsirakentaminen, puurakentaminen, kierrätys, kestävä kehitys, ekologinen rakentaminen, puu }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Perinteinen käsinveistetty hirsitalo on tehty siirrettäväksi. Menneinä aikoina oli tavallista, että ”pojan periessä puolet talosta” talo todella purettiin ja poika sai puolet hirsistä matkaansa. Paritupa saatettiin jakaa kahtia, tupa kummallekin veljeksistä. Myös...)

17. syyskuuta 2025

• 12.1417. syyskuuta 2025 kello 12.14 Perinteinen pellavan viljely, muokkaus ja kehruu (historia | muokkaa) [17 135 tavua] Elsa Hietala (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Luonto ja maailmankaikkeus |asiasanat=pellava, viljely, kuitukasvit, kuitupellava, kasvikuidut, käsityöt, käsityöperinne }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Pellavan muokkaamiseen siemenen kylvöstä valmiiksi pellavalangaksi kuuluu monta erilaista työvaihetta, joita ylläpidetään erilaisissa harrastajaryhmissä ja yhdistyksissä, yksityisten henkilöiden sekä museoiden toimesta. Monet yksityiset harrastajat ovat olleet tärkeässä asem...)

29. huhtikuuta 2025

• 14.1329. huhtikuuta 2025 kello 14.13 Vuolukivenveisto (historia | muokkaa) [24 255 tavua] Ellin Taitajat (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Käsityötaidot }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== ==Perinteen harjoittaminen== ==Perinteen taustaa ja historiaa== ==Perinteen eteenpäin välittäminen== ==Perinteen tulevaisuus== ==Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt== ==Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin==)

23. huhtikuuta 2025

• 23.5123. huhtikuuta 2025 kello 23.51 Ompeluseurat osana Maa- ja kotitalousnaisten toimintaa (historia | muokkaa) [13 451 tavua] HelenaMKNK (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Käytäntö}} ==Kuvaus== Maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset ovat elävä esimerkki siitä, kuinka yhteisöllinen tekeminen voi rikastuttaa arkea ja vahvistaa paikallista identiteettiä. Yli 750 yhdistyksen ja noin 21 000 jäsenen voimin rakennetaan hyvinvointia, siirretään perinteitä sukupolvelta toiselle ja luodaan uusia toimintamuotoja – yhdessä ilolla. Toiminta perustuu yhteisöllisyyteen ja paikallisuuteen. Yhdistykset järjestävät monipuolista ohjelmaa, ku...)

21. huhtikuuta 2025

• 16.4521. huhtikuuta 2025 kello 16.45 Mämmiperinne (historia | muokkaa) [13 042 tavua] HelenaMKNK (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Ruokaperinteet |asiasanat=ruokakulttuuri, perinneruoka, pääsiäinen, imelletty, Mämmi }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Mämmillä on edelleen tärkeä sija suomalaisten ruokapöydässä pääsiäisen aikaan. Ruokailijoina meillä on oma suhde mämmiin, usein se on ehdoton joko puolesta tai vastaan. Kotitalouksissa mämmiä valmistetaan enää melko vähän. Vaikka mämmin valmistuksen työvaiheet ovat melko nopeita, imellytysaika ja mämmi...)

3. huhtikuuta 2025

• 12.003. huhtikuuta 2025 kello 12.00 Lucia-perinteen viettäminen (historia | muokkaa) [4 821 tavua] Sa Ha (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Juhlat ja tavat |asiasanat=joulu, valo, kynttilä, kynttiläkruunu, marttyyri }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Lucian päivä tunnetaan ympäri maailman, sitä vietetään etenkin katolisissa maissa, kuten Italiassa, missä syntyi alkuperäinen pyhimyslegenda. Lucia-juhlasta on tullut tärkeä pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa ja Suomessa. Lucia-perinne levisi erityisesti Suomen ruotsinkielisille paikkakunnille. Suomalainen Lucia-perinne o...)
• 11.573. huhtikuuta 2025 kello 11.57 Joulukadun avajaisperinne (historia | muokkaa) [4 764 tavua] Sa Ha (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Ilmiö |kategoria=Juhlat ja tavat |asiasanat=joulu, joulupukki, glögi, joulupuuro, yhteisön juhla }} ==Perinteen harjoittajat ja tuntijat== Joulukadun avajaisten perinne on pitkään ollut etenkin suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Rovaniemellä vietetty tapahtuma, mutta se on myös yleistä pienemmilläkin paikkakunnilla. Yleensä sen viettoa juhlii perheet, ystävät tai ihmiset jotka pääosin kokoontuvat kylän keskustaan viettämään...)